Pääsivu Indonesia Intia Kiina Nepal Sri Lanka Vietnam Suomi

1. Köyhyys
2. Peruskoulutus
3. Tasa-arvo
4. Lapsikuolleisuus
5. Äitien terveys
6. Taudit
7. Ympäristö

Opettajille

Tyttöjen koulutie jää lyhyeksi

Nepalin noin kolmesta miljoonasta ala-asteikäisestä lapsesta puoli miljoonaa ei käy koulua. Kansallisista tilastoista ilmenee, että heistä on tyttöjä lähes 80 prosenttia, vaikka tyttöjen koulunkäyntimahdollisuudet ovatkin parantuneet paljon 15 viime vuoden aikana.

Epätasa-arvo ei ole sattumaa, sillä vanhemmat investoivat mieluummin poikien kuin tyttöjen koulutukseen. Koulua käyvän lapsen perhe menettää tämän työpanoksen kotitöissä - tyttöjen työpanos on suurempi menetys, koska he joutuvat tekemään huomattavasti poikia enemmän kotitöitä. Naisen tärkeimmäksi tehtäväksi on perinteisesti katsottu äitiys.

Koulunkäynti kunnallisissa kouluissa on periaatteessa ilmaista viidenteen luokkaan saakka eli 5-9-vuotiaille nepalilaislapsille. Käytännössä kuluja kuitenkin kertyy, sillä kokeisiin osallistumisesta peritään maksu ja maksulliset koulupuvut ovat kaikille pakollisia. Kouluilla itsellään ei aina ole riittävästi varoja toimintansa pyörittämiseen, joten monet niistä joutuvat perimään epävirallisia korvauksia lasten vanhemmilta.

Talouden kasvu avaa ovia myös tytöille

Haasteista huolimatta yhä useampi tyttö saa Nepalissa perusopetusta. Sataa ala-asteen aloittavaa poikaa kohti tyttöjä on 86. Yläasteella sataa poikaa kohti aloittaa 82 tyttöä. Korkeakoulutuksen osalta tietoja ei ole käytettävissä, mutta siellä epätasa-arvo on kaikkein suurin.

Asiantuntija Katmandussa arvioi, että tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksien parantuminen johtuu hitaasti etenevän asennemuutoksen lisäksi yksinkertaisesti taloudellisesta tilanteesta: kun nepalilaiset ovat vaurastuneet 1990-luvulla, aiempaa useammat vanhemmat ovat pystyneet lähettämään poikien lisäksi myös tyttärensä kouluun.

Tuhannet nepalilaistytöt ovat myös saaneet perusopetusta avustusjärjestöjen epävirallisissa kouluissa, joissa tunnit pidetään aikaisin aamulla tai myöhään illalla, jotta tytöt ehtisivät hoitaa myös kotiaskareet. Tehokkaimmaksi keinoksi saada lapset kouluun Nepalissa, kuten muissakin köyhissä maissa, on osoittautunut työnteon ja koulun yhdistäminen: jos koulu vie päivästä vain pari tuntia eikä kokonaista päivää, se ei vaikeuta liiaksi perheen toimeentuloa.

Syrjivät rakenteet muuttuvat hitaasti

Lupaava kehitys opintonsa aloittavien osuudessa kertoo vain osan totuudesta, sillä tytöt suorittavat poikia harvemmin koulunsa loppuun. Koulutie katkeaa viimeistään naimisiin mentäessä, mikä Nepalissa usein tapahtuu hyvin nuorena. Tytöt muuttavat silloin yleensä aviomiehensä perheeseen. Keskeyttämislukuja kasvattaa myös se, että jos joku perheenjäsen sairastuu, jää tytär kotiin häntä hoitamaan.

Naispuolisten opettajien kouluttaminen on viime vuosina lisännyt tyttöjen koulunkäyntiä. Tällä hetkellä Nepalin sadastatuhannesta opettajasta jo kolmasosa on naisia. Tyttöjä syrjivät rakenteet muuttuvat kuitenkin varsin hitaasti. Esimerkiksi tyttöjen kiusaaminen on tavanomaista, ja kouluissa harrastettavat pelit ovat poikamaisen rajuja. Joskus tyttöjen koulutien voivat tukkia pienet mutta hankalat käytännön ongelmat, kuten erillisten vessojen puute.

 Faktalaatikko

  • Nepalilaisnaisista lukutaitoisia on noin 35 prosenttia, kun koko väestön keskiarvo on lähes 50 prosenttia. Suomessa luku- ja kirjoitustaito on kaikkien ulottuvilla.
  • Nepalissa jokaista sataa ala-asteen aloittavaa poikaa kohden tyttöjä on 86, yläasteella 82. Suomessa kaikki pääsevät koulutielle.
  • Naisten osuus Nepalin parlamentissa ja hallituksessa jää reilusti alle kymmenykseen miesten määrästä. Suomessa naisten osuus liikkuu 40-50 prosentin tuntumassa.
  • Koko Itä-Aasian ja Tyynenmeren alueella naisista on lukutaitoisia keskimäärin 86 prosenttia, Etelä-Aasiassa noin 47 prosenttia.

 

Nepalin äidit
Nepalin tyttöjen koulutie
TekijätOy Murmur AbUNDPOpetushallitusAasiaan-sivusto