Pääsivu Indonesia Intia Kiina Nepal Sri Lanka Vietnam Suomi








8. Kumppanuus
Opettajille

Suomi ja tavoite 8: Apua lisätään vähitellen

Rikkaiden maiden sitoumus vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen liittyy erityisesti kahdeksanteen, globaalin kumppanuuden tavoitteeseen. Suomikin on sitoutunut lisäämään kehitysapua, helpottamaan köyhien maiden velkaongelmaa ja parantamaan niiden asemaa kansainvälisessä kaupassa.

Kehitysavun YK:n suosittama tavoitetaso on 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Sen ovat saavuttaneet vain Tanska, Ruotsi, Norja, Alankomaat ja Luxemburg. Sotilasmenoihin kuluu teollisuusmaissa nykyisin kymmenen kertaa enemmän rahaa kuin kehitysapuun.

Suomikin saavutti jo kertaalleen YK:n tavoitetason 1990-luvun alussa. Sen jälkeen kehitysapua leikattiin rajusti laman myötä, ja vasta viime vuosina sitä on hitaasti hilattu ylöspäin. Vuonna 2006 avun osuus Suomen budjetista on 0,42 prosenttia bruttokansantulosta, edellisvuonna se oli 0,39 prosenttia. Kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet korotusten vauhtia liian hitaaksi siihen nähden, että 0,7 prosentin taso on luvattu saavuttaa vuoteen 2010 mennessä.

Määrän ohella myös kehitysavun laatu on viime vuosina nostettu yhä painokkaammin keskustelun kohteeksi. Laadulla viitataan esimerkiksi avun ennustettavuuteen: kehitysmaan on helpompi suunnitella menojaan pitkällä tähtäimellä, jos avun määrä ei heilahtele joka vuosi. Tilannetta halutaan selkiyttää myös rikkaiden maiden paremmalla keskinäisellä avun koordinoinnilla. Yleensä avunantajamaat vaativat, että avunsaaja raportoi, mihin kehitysapu on käytetty. Jos jokaisella kehitysapua antavalla maalla on omat projektinsa ja ne vaativat jokaisesta projektistaan oman raporttinsa, kuluu saajamaalla pelkkään raportointiin valtavasti aikaa ja työtä. Yhteistyöllä pyritään myös torjumaan korruptiota ja parantamaan avun tehokkuutta.

Kauppapolitiikkaa EU:n riveissä

Suomi on antanut kehitysmaille anteeksi niiden suorat velat Suomelle. Kansalaisjärjestöt ovat toivoneet kuitenkin aktiivisempaa toimintaa myös kansainvälisillä areenoilla. EU:n, Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja YK:n jäsenenä Suomella on mahdollisuus vaikuttaa velkakysymyksen ratkaisemiseen laajemminkin. Sen lisäksi, että teollisuusmaat myöntävät lainoja suoraan yksittäisille kehitysmaille, lainoja myöntävät myös kansainväliset rahoituslaitokset kuten Maailmanpankki ja IMF. Rahoituslaitoksen jäseninä teollisuusmaat päättävät velkojen anteeksiannosta. Vuonna 2005 teollisuusmaat sitoutuivat mitätöimään osan 19 köyhimmän maan veloista.

Suomi on sitoutunut lisääntyvässä määrin ottamaan kehitysmaat huomioon kauppapolitiikassaan ja kasvattamaan kauppaan liittyvän avun osuutta kehitysavustaan. Maailman Kauppajärjestössä WTO:ssa Suomi on edustettuna Euroopan Unionin kautta. EU:ta on arvosteltu erityisesti maataloustukipolitiikasta: rikkaiden maiden mittava tuki omalle maataloudelleen järkyttää mm. sokerin maailmanmarkkinahintoja ja vaikeuttaa kehitysmaiden pääsyä Euroopan markkinoille.

 

Kehitysmaa Suomi
Mitä minä voin tehdä
TekijätOy Murmur AbUNDPOpetushallitusAasiaan-sivusto