1: Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus

Vuorovaikutus

Ydinsanat: sosiaalinen vuorovaikutus, sanallinen ja sanaton viestintä, kulttuuri, stereotypiat

Sosiaalinen vuorovaikutus ympäröi meitä. Päivittäin jokainen ihminen on osallisena erilaisissa ryhmätilanteissa tai seuraa median välityksellä ryhmien sisäisiä ja ryhmien välisiä tilanteita. Tutustu ennen vuorovaikutusosion opiskelua ihmisen sosiaaliseen maailmaan joko haastattelemalla tai havainnoimalla ympäristöäsi. Haastattelun tai havainnoinnin kohteena voit olla myös sinä itse. Voit käyttää apunasi seuraavia kysymyksiä:

Haastattelukysymyksiä:

  • Mikä on tällä hetkellä kiinnostavin ryhmä, johon kuulut?
  • Mikä on sinun asemasi ryhmässä?
  • Mikä tekee ryhmästä kiinnostavan?
  • Mitä asioita ja taitoja olet oppinut ryhmässä?
  • Millaiseksi arvioit ryhmän tulevaisuuden?

Voit havainnoida joko jotain todellista ryhmätilannetta tai jotakin television ihmissuhdesarjaa. Havainnoi esimerkiksi:

  • Mitä viestintäkeinoja ihmiset käyttävät?
  • Millaisella etäisyydellä eri ihmiset ovat toisistaan? Mitä etäisyys mielestäsi kertoo?
  • Erottuuko ryhmän johtaja jotenkin? Millä tavoilla?
  • Millä tavalla keskustelupuheenvuorot vaihtuvat? Puhuvatko ihmiset toistensa päälle? Viestittävätkö he puhehalujaan joillakin sanattomilla tavoilla?
  • Mitä rooleja ryhmän eri jäsenillä mielestäsi on?

Ihminen syntyy keskeneräisenä. Paitsi, että ihmisen fyysinen kehitys vaatii monta kasvun vuotta, myös ihmisen psyykkinen olemus kypsyy vähitellen. Jotta ihmisestä tulisi ihminen siinä merkityksessä, mitä me ihmisyyteen yleensä liitämme, hän tarvitsee kasvuvuosina ympärilleen muita ihmisiä. Olet ehkä lukenut susilapsista tai erakoista kertovia tarinoita.

Mieti, miksi Tarzanin tarina ei voisi olla todellisuudessa mahdollinen.

Sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeää sekä viestintätaitojen että kulttuuristen tapojen omaksumiselle. Se myös muotoilee ihmisen minuutta. Minuus liittyy kokemukseen muista ja kehittyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Mieti, ketkä ihmiset ovat erityisen myönteisesti vaikuttaneet sinuun.

Varhaisen kiintymyssuhteen kautta pieni lapsi oppii tunnesuhteiden perusteet. Hän sisäistää toimintamalleja ja emotionaalisia kokemuksia siitä, kuinka olla ja elää läheisessä vuorovaikutussuhteessa. Kiintymyssuhteen kautta lapsi muodostaa myös mielikuvia itsestään ja maailmasta. Mieti, millä tavalla vuorovaikutussuhteet vaikuttavat tunne-elämän kehittymiseen.

Jo varhain pieni vauva alkaa aktiivisesti harjoitella vuorovaikutuksen perusasioita. Katseen suuntaaminen, kuunteleminen ja toisen viestiin keskittyminen ovat osa vuorovaikutustapahtumaa. Jokelteluun, ilmehtimiseen ja esineisiin tarttumiseen liittyy usein vuoron antamista ja vuoron ottamista, toisen viestin vastaanottoa ja oman viestin lähettämistä. Pieni vauva viestii koko kehollaan.

Kokeile kotona itseksesi tai muiden ihmisten (esimerkiksi lasten) kanssa näytellen ja eläytyen vauvan viestintämahdollisuuksia: vauva makaa, ei puhu eikä hallitse kehoaan kuin alkeellisesti. Kokeiltuasi voit varmaan ymmärtää, miten suuri merkitys itkulla on vauvan viestinnässä.

Kokemuksen myötä muodostamme vähitellen sisäisiä malleja sosiaalisesta maailmasta. Näiden mallien avulla kykenemme ennakoimaan ja tulkitsemaan niitä tilanteita ja viestejä, joita kohtaamme.

Keksi esimerkkejä sellaisista sisäisistä malleista, joita sinulla on, mutta joita sata vuotta sitten eläneellä isovanhemmallasi ei ollut.

Viestintä vaatii yhteistä kieltä. Pelkkä puhuttu tai kirjoitettu kieli ei riitä, vaan tarvitsemme myös kykyä tulkita ja käyttää eleitä, ilmeitä, äänen sävyjä ja muita kulttuuriseen kommunikaatioon liittyviä viestintävälineitä. Kulttuuri ja kasvatus säätelevät sitä, mitä tunteita ilmaistaan vapaasti ja mitä tunteita yritetään peittää.

  • Oletko vieraillut eri kulttuurialueella tai tunnetko eri kulttuuripiiristä Suomeen muuttaneita ihmisiä? Mitä sinun mielestäsi kuuluu suomalaisuuteen?
  • Kulttuurien välillä on eroja, mutta myös saman kulttuurin sisällä voi olla yhtä suuria eroja. Ovatko kaikki suomalaiset samanlaisia? Millaisia alakulttuureja Suomessa on olemassa?
  • Tutki oppikirjasi avulla, mitä stereotypiat ovat ja miten ne liittyvät esimerkiksi sinun käsityksiisi eri kansallisuuksiin kuuluvista ihmisistä.
  • Tarkkaile ympäristöäsi: Millä keinoilla ihmiset viestivät sanattomasti? Millainen viestintä on yhdessä tilanteessa sopimatonta mutta toisessa sallittua?
  • Millaisia kulttuurieroja sanattomassa viestinnässä olet itse kohdannut?
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet