Siperian hantien kulttuuri energiantuotannon puristuksessa

Virtaa ja energiaa arkeemme

Kun tankkaa polttoainetta autoon tutulla huoltoasemalla, ei ehkä tule pohtineeksi, mistä polttoaine on peräisin tai miten se on tuotettu. Bensiini käy kuitenkin läpi monia tuotantovaiheita, ennen kuin se virtaa tankkauspisteestä autoon. Nykyaikana kaikkialla yhteiskunnassa käytetään sähkökäyttöisiä koneita ja laitteita. Tietokoneiden, mp3-soittimien, televisioiden ja muiden laitteiden toiminta vaatii paljon energiaa. Maailmankaupassa energia on tärkeimpiä myyntituotteita, mutta kyse ei ole vain rahasta ja kauppatavarasta. Kun koti-Suomessa käytetään energiaa, tulee harvoin miettineeksi niitä ihmisiä, joiden elinalueilta energia on peräisin. Kuitenkin esimerkiksi öljynporaus, maakaasukentät, vesivoimalat ja padot tai ydinvoimalat jättävät jälkensä ympäristöön ja ihmisten elämäntapaan, kulttuuriin ja elinkeinoihin.

Kuva: Öljynporausta Siperiassa.
Reuters / Lehtikuva

Maan rikkauksia Siperian maaperästä

Venäjällä sijaitsee merkittävä osa maailman maakaasu- ja maaöljyvarannoista. Suuri osa myös Suomessa käytettävästä energiasta on Venäjältä peräisin. Energialähteiden hyödyntämisellä on huomattavia vaikutuksia ihmisten elämään Venäjällä ja koko maan talouteen. Venäjän varallisuus ja vaikutusvalta kasvaa entisestään öljyn ja maakaasun hinnan kohotessa.

Maakaasun ja öljyn tuotannosta syntyy tuotantoalueille myös vakavia haittavaikutuksia. Pääosa Venäjän öljyvaroista sijaitsee Hanti-Mansin autonomisessa piirikunnassa. Se sijaitsee taigan eli havumetsävyöhykkeen ja tundran välimaastossa Siperiassa, parintuhannen kilometrin päässä pääkaupungista Moskovasta. Lento Moskovasta Hanti-Mansiin kestää noin kolme tuntia.

Hantit ovat suomensukuinen alkuperäiskansa

Surgut on Hanti-Mansin alueen suurin kaupunki, jossa on hieman alle 300 000 asukasta. Kyseessä on siis varsin suuri kaupunki. Länsi-Siperian tasangolla sijaitsevassa Surgutissa asuu Kazymin hantikylästä kotoisin oleva Jeremei.

Hantit eli ostjakit ovat suomalaisten sukukansa, joka on noudattanut perinteistä elämäntapaansa karuissa olosuhteissa läpi vuosisatojen. Suomalaiset tutkimusmatkailijat etsivät jo 1800-luvulla suomalaisten alkukotia ja pohtivat suomen kielen alkuperää. Näissä tutkimuksissa saatiin tietoa myös hantien elämäntavasta, joka perustui pitkälti omavaraiseen luontaistalouteen eli keräilyyn, metsästykseen ja kalastukseen. Hantit käyttävät nykyäänkin paljon perinteisiä esineitä ja välineitä esimerkiksi poronhoidossa, metsästyksessä ja kalastuksessa.

Alkuperäiskansoilla ei ole tavallisesti ollut kirjoitettua kulttuuria, vaan perinteet ja tarinat ovat siirtyneet suusanallisesti juttujen ja tarinoiden muodossa. Myös esineet, kuvat ja muut tarvikkeet kertovat omat tarinansa kansan menneisyydestä.

Öljynporaus ja maakaasukentät ovat muuttaneet hantien perinteistä elämäntapaa

Hantien elämässä tapahtui dramaattinen käänne 1950-luvulla, kun heidän elinalueensa kallioperästä löydettiin öljyä ja maakaasua. Valtaisat muutokset ja rakennustyöt käynnistyivät. Tuolloisessa Neuvostoliitossa vallalla ollut kommunistinen järjestelmä rajoitti alkuperäiskansojen oikeuksia omaan maahansa ja laiduntamiseen.

Moottoriajoneuvot, kaivaustyömaat ja uusien työntekijöiden muualta Venäjältä tuomat erilaiset tavat ovat syrjäyttäneet alkuperäisväestön perinteisen elämäntavan. Öljynporauksen ja maakaasukenttien ympäristövaikutukset ovat jättäneet ruman jälkensä alueisiin, joilla harjoitettiin metsästykseen, kalastukseen ja poronhoitoon perustuvia elinkeinoja.

Ympäristöongelmia

Jeremein kotiseudun maisema näyttää lohduttomalta. Öljyputkistot kulkevat halki hantien maiden ja katkaisevat hirvien ja porojen luontaiset kulkureitit. Metsät on poltettu ja raivattu pois tieltä, puut seisovat pystyyn kuolleina, ja jäkälät ovat palaneet karrelle öljyn ja kaasun päästöjen ja palojen vuoksi. Lentäessään Siperian yli Surgutiin Jeremein ystävät ovat hämmästelleet maassa kiemurtelevia käärmemäisiä kaasu- ja öljyputkia. Paikka paikoin putkien kohdalta nousee korkealle taivaalle epätodellisen näköisiä, oranssinhohtoisia lieskoja. Nämä tulet ovat syttyneet öljy- ja kaasulähteiden ylijäämistä ja pääsevät ulos putkiston raoista. Koska putket ovat huonokuntoiset, niistä vuotava öljy töhrii maan. Öljyläikät ovat sotkeneet maaston pilkulliseksi. Kaasunpolton haju ja savu leviävät kaikkialle ympäristöön, mikä vaikuttaa ihmisten terveyteen. Siksi tällä alueella elävät ihmiset ovat sairaampia kuin muualla Venäjällä elävät ihmiset. Päästöt ovat vesiin valuttuaan saastuttaneet myös kalojen elinympäristön.

Öljynporaus alkoi Neuvostoliiton aikana, ja nykyään se on siirtynyt yhä enemmän ulkomaisille yrityksille. Ulkomaisten yhtiöiden tulo ei ole parantanut ympäristötilannetta, sillä vanhat neuvostoajoilta periytyvät laitteistot ja vuotavat putket on jätetty ruostumaan. Ulkomaisten yhtiöiden on kannattavampaa tehdä uusia porauksia kuin korjata vanhoja lähteitä, joista öljy- ja kaasuvarat on jo osin kulutettu loppuun.

Muuttoliikkeen ja kansojen kohtaamisen ongelmia

Hantien määrä, 20 000-30 000 henkeä, on pysynyt samana vuosisadan ajan, mutta öljyntuotanto on lisännyt muun väen muuttoa alueelle. Siksi nykyään hantien osuus piirikunnan väestöstä on vain alle 2 prosenttia. Perinteisten kylien rinnalle on syntynyt Surgutin tapaisia suuria kaupunkeja. Köyhyys ja eri puolilta Venäjää tulleiden, omilta juuriltaan irtautuneiden ihmisten sopeutumisvaikeudet ovat synnyttäneet sosiaalisia ongelmia ja epäluuloa toisia ihmisiä kohtaan. Yksi huolestuttavimmista ongelmista on rasismi. Esimerkiksi Surgutin kaupunki on noussut ikävällä tavalla tietoisuuteen rasististen murhien vuoksi. Jeremein mukaan hyökkäykset kohdistuivat erityisesti Keski-Aasian tasavalloista ja Kaukasukselta peräisin oleviin ihmisiin: torikauppiaisiin, liikkeenharjoittajiin, opiskelijoihin ja satunnaisiin ohikulkijoihin. Myös afrikkalaistaustaiset, muslimit ja homoseksuaalit ovat olleet rasistien tulilinjalla. Valitettavasti myöskään lapset eivät ole olleet turvassa näiltä hyökkäyksiltä. Jeremein mielestä tilanne on kiristynyt ja asenteet erilaisiin ihmisiin ovat kärjistyneet.

Hantit kamppailevat oman elinympäristönsä puolesta

Pohtiessaan elinympäristönsä muuttumista Jeremei muistaa isoisänsä sanat: "Olen syntynyt täällä. Kuten kaikki vanhemmat, minäkin toivon, että myös lapseni voivat asua täällä omien tapojemme mukaan. Kun öljytyöläiset saapuivat, meille luvattiin, että tulisimme olemaan tyytyväisiä. Mutta mitä onkaan tapahtunut? Porojemme laidunmaat ovat tärveltyneet, niitä läpäisee öljyputkistojen ja teiden verkosto. Taiga on nyt tyhjä ja eläimet ovat paenneet. Miten meidän käy?"

Hantit ovat vastustaneet öljy-yhtiöiden valtauksia ja järjestäneet mielenilmauksia. Heidän kamppailuaan ovat tukeneet myös alkuperäiskansojen oikeuksia ajavat järjestöt ja kansat. Yhteydet pohjoisen alueen muihin alkuperäiskansoihin ovat antaneet ajatuksia ja malleja siitä, miten lainsäädäntöön voi vaikuttaa.

Öljy-yhtiöiden vastuu ympäristöstä

Pelkkä lainsäädäntö ei tietenkään yksin riitä, kun kyseessä ovat suuret taloudelliset kysymykset. Esimerkiksi öljy-yritysten tulee periaatteessa palauttaa saastunut ympäristö taas elinkelpoiseksi ja maksaa korvauksia alueen asukkaille, mutta todellisuudessa näin ei ole käynyt.

Osin kansainvälisen painostuksen ansiosta öljy-yhtiöillä on ohjelmia, joilla pyritään pitämään hantien perinteistä elämäntapaa hengissä ainakin jossain määrin. Yhtiöt ovat antaneet hantien käyttöön esimerkiksi moottorikelkkoja, joiden avulla he voivat kuljettaa käsitöitä ja riistasaalista markkinoille. Myös helikopterit helpottavat kuljetuksia kylmällä alueella, jolla etäisyydet ovat pitkiä. Yhtiöt tukevat myös hantilapsien koulunkäyntiä.

Kaiken toiminnan ja muutosten yhteydessä on kuitenkin pohdittava, kestääkö planeettamme tällaista luonnonvarojen käyttöä. Pienen hantikansan elämän se ainakin on muuttanut peruuttamattomasti.

Miltä hantien tulevaisuus näyttää?

Matkailua on pidetty monien syrjäisien alueiden tulevaisuuden pelastajana. Luonto- ja elämysmatkailua on ehdotettu monille pohjoisen kansoille elinkeinoksi, jossa voi edes jossain määrin toteuttaa ja soveltaa perinteistä elämäntapaa. Hantien mailla ei ole vielä paljonkaan matkailutoimintaa, mutta sielläkin yritetään luontoretkeilyn avulla ylläpitää yhteyttä ympäristöön ja perinteisiin pyyntielinkeinoihin.

Jeremei on muuttanut monien muiden hantinuorten tapaan pois omasta kotikylästään. Hän opiskelee lääkäriksi yliopistossa Tomskissa Siperiassa, tuhannen kilometrin päässä Hanti-Mansien piirikunnasta. Jeremeille päätös kouluttautua ja hylätä esi-isien elämäntapa oli oikeastaan helppo. Monet sukulaisetkin ovat joutuneet luopumaan kalastukseen ja metsästykseen perustuvista elinkeinoista. Jeremei harkitsi myös asianajajaksi opiskelemista, sillä asianajajana hän olisi voinut auttaa hantien oikeuksien puolustamisessa. Maankäyttöoikeuksista ja korvauksista sopiminen sekä neuvottelut öljy-yhtiöiden kanssa olisivat Jeremein mukaan helpottuneet, jos joku hanteista olisi koulutettu lainkäytön asiantuntija. Jeremei päätyi kuitenkin opiskelemaan lääkäriksi, sillä se on ollut hänen suuri toiveensa lapsesta asti. Myös lääkärinä Jeremei voi auttaa omaa kansaansa.

Perustehtävät

  1. Mihin sinä tarvitset energiaa kotona tai vapaa-aikanasi? Mitä energianlähteitä käytät?
  2. Mitä vaikutuksia energiantuotannolla on ollut hantien
    1. perinteisiin elinkeinoihin
    2. elinympäristöön?
  3. Mikä on mielestäsi suurin ongelma, jonka energiantuotanto tai sen seuraukset ovat aiheuttaneet hantien elinalueilla? Perustele.
  4. Miten Jeremein elämä eroaa omasta elämästäsi? Miltä hänen tulevaisuutensa mielestäsi vaikuttaa?

Medialukutaitotehtävät

  1. Selvitä, mistä Suomessa toimivien öljy-yhtiöiden raaka-aine tuodaan.
  2. Tutustu sanomalehtien, radion, television tai Internetin välittämiin talousuutisiin.
    1. Millaisia energiaan liittyviä uutisia löydät?
    2. Mitä nämä uutiset käsittelevät? (Esimerkiksi maailmanmarkkinahintoja, poliittisiapäätöksiä, energiantuotantotapoja, energiantuotantoalueita, kuljetuksia, energian säästämistä...)

Ihmisoikeustehtävät

  1. Loukataanko mielestäsi hantien ihmisoikeuksia? Millä tavoin? Perustele vastauksesi.
  2. Hantien tavoin monet muut alkuperäiskansat ovat vaarassa menettää perinteisen elämäntapansa.
    1. Mainitse muita alkuperäiskansoja Venäjältä tai muualta maailmasta.
    2. Miten alkuperäiskansojen ihmisoikeuksia rikotaan, ja miten niitä voitaisiin turvata?