Rap-musiikki liikkuu ja muuttuu maailmalla

Rap-musiikin matka New Yorkista maailmalle

Rap-musiikki voi olla parhaimmillaan ihmistä koskettavaa riimittelyä, runoutta, joka hyödyntää aikaisempien musiikkikappaleiden parhaita paloja. Rap-musiikin synty ajoittuu vuosikymmenten taakse Yhdysvaltojen afroamerikkalaisten suurkaupunkien ghettoihin ja niiden alakulttuureihin. Rap-musiikin alkukotina voidaan pitää New Yorkin Bronxia. Alussa kyse oli lähinnä mustan väestönosan alakulttuurista, mutta nykyään rap ja hip hop ovat musiikkiteollisuuden valtavirtaa. Tänä päivänä rap läpäisee kaikkien mantereiden ja väestöryhmien musiikkimaun. Räppiä, rytmisesti painotettua runoutta, kuunnellaan, ostetaan ja tuotetaankin kaikkialla maailmassa. Alkujaan afroamerikkalaisesta alakulttuurista on tullut vallitseva tyylisuunta, ja se on musiikkiteollisuuden suurimpia kassamagneetteja.

Rap-musiikkiin lisätään paikallisia mausteita

Rap-musiikin luonteeseen on aina kuulunut sämplääminen eli jostakin aiemmasta kappaleesta otetun pätkän käyttö. Alkuaikoina niiden tekijänoikeuksien perään ei juuri kyselty. Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, rap-musiikissa käytetty kieli vaihtelee. Englannin kielen lisäksi maailmalla räpäytetään lukuisilla kielillä. Rap-musiikkia on tehty mm. swahilin, wolofin, espanjan, ranskan ja portugalinkielisin värssyin. Rap-musiikki koskettaa globalisoituvan maailman tärkeitä kysymyksiä. Paikallisilla kielillä tehdyt kappaleet käsittelevät ihmissuhteiden ja huvittelun lisäksi elämän pieniä ja suuria asioita. Joissakin kappaleissa voi kuulla myös yhteiskunnallisia viestejä ja kritiikkiä vallitsevia oloja ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Eri puolilla maailmaa on tehty myös valistusta rap-musiikin avulla. Esimerkiksi seksistä tai sukupuolisuuteen liittyvistä asioista on monissa kulttuureissa vaikea puhua. Kuitenkin vaikkapa ei-toivotut raskaudet, sukupuolitaudit ja erityisesti aids koskettavat nuoria ihmisiä kaikkialla maailmassa. Rap-musiikin leviäminen kaikkialle maailmaan kertoo konkreettisesti globalisaatiosta. Tyylisuunta kulkee paikasta toiseen, se omaksutaan kaikkialla maailmassa ja siihen liitetään omia paikallisia erityispiirteitä.

Rap-sanomaa Brasilian köyhille ja rikkaille

Brasilia on Etelä-Amerikan sulatusuuni ja musiikillinen runsaudensarvi. Stereo Maracanã on brasilialainen yhtye, jonka nimi tulee Rio de Janeiron valtavasta jalkapallostadionista. Sinne voi keräytyä yhteen jopa 200 000 katsojaa. Rap-, samba-, hip hop- ja funk-musiikkia yhdistävä Stereo Maracanã-yhtye puolestaan yhdistää ihmisiä musiikin kautta. Stereo Maracanãn musiikissa on vahvoja vaikutteita capoeirasta. Capoeira on brasilialainen itsepuolustuslaji, jossa on myös tanssin piirteitä. Menneisyydessä brasilialaiset orjat naamioivatkin tämän itsepuolustusmuodon tanssiksi. Nykyään monissa köyhyydenvastaisissa projekteissa lapsille ja nuorille opetetaan capoeiraa. Oman kehon hallinta ja mielekäs harrastus kannustaa heitä parantamaan omaa elämäänsä faveloissa eli köyhien ihmisten asuinalueilla. Favela on portugalinkielinen nimitys slummille.

Stereo Maracanã esiintyy usein Rio de Janeiron faveloissa. He matkustavat paikallisbussilla köyhille asuinalueille ja laittavat konsertin pystyyn. Paikalle kutsutaan myös jokin aloitteleva yhtye, jolle tarjoutuu näin mahdollisuus päästä esiintymään. Musiikin avulla Stereo Maracanã tuo esiin tyytymättömyytensä siitä, miten köyhät jätetään yhteiskunnan ulkopuolelle. Silti sanoituksissa myös unelmoidaan. Teksteissään yhtye kannustaa sorrettuja ja vastustaa yhteiskunnassa ilmenevää rasismia. Esiintymiset eivät kuitenkaan rajoitu ainoastaan köyhien alueille, vaan niitä tehdään myös rikkaampien ihmisten esikaupunkialueilla. Jotta viesti menisi perille, on hyvä saada asioille sekä köyhien että rikkaiden tuki. Vaikka Stereo Maracanãn laulujen teemat ovat yhteiskunnallisia, yhtyeen suosituin hitti on ollut romanttinen rakkauslaulu "Freestyle love". Se kuvaa optimismia ja elämäniloa, jota tarvitaan Latinalaisen Amerikan väkirikkaimmassa maassa.

Kuva: Behrang "Rap-Tor" Miri keikalla.

Hip hop kohentaa lähiönuorten elämää Malmössä

Behrang "Rap-Tor" Miri on Ruotsissa asuva malmöläisrappari ja RGRA-nimisen järjestön aktiivi (RGRA = Rörelsen Gatans Röst och Ansikte, suomeksi Kadun Kasvot ja Ääni). Rap-Torilla on kokemusta katutyöprojektissa toimimisesta myös Brasiliassa ja Senegalissa. RGRA-yhdistys järjestää toimintaa Malmön huonomaineisissa lähiöissä, joissa kulttuurityön avulla kannustetaan ihmisiä toimimaan itse aktiivisesti. Rap-Tor pitää usein hip hop -työpajoja nuorille. Musiikki on hänen tapansa kommunikoida muiden ihmisten kanssa. Nuorten musiikissa kuuluvat katujen äänet ja kokemukset. Hip hop -työpajat antavat mahdollisuuden myös sellaisille äänille ja asioille, jotka eivät muuten pääse kuuluviin.

Maasai-kansan Xplastaz valloittaa Amerikkaa

Xplastaz on tansanialaisyhtye, joka yhdistää musiikkiinsa maasai-kansan kulttuuria, swahilin kieltä sekä hip hop- ja rap-musiikkia. Yhtye pyrkii määrätietoisesti pääsemään länsimaisille markkinoille ja musiikkikanaville. Msimu Kwa msimu -kappale alkaa ykskantaan toteamuksella Xplastaz.com, joka on yhtyeen kotisivujen osoite. Video muistuttaa hämmentävän paljon amerikkalaisia rap-videoita, mutta mukana on myös afrikkalais- ja intialaisvaikutteita. Välillä kuvissa näkyy perinteiseen maasai-asuun pukeutuneita hahmoja tanssimassa musiikin tahtiin. Vaikka Xplastazin musiikki muistuttaakin amerikkalaisten rap-yhtyeiden musiikkia, yhtyeen tekstit kertovat tansanialaisten arkipäiväisistä asioista ja ongelmista. Laulut käsittelevät esimerkiksi tansanialaisen maaseudun ja kaupungin nuorison elämäntilanteita, jotka poikkeavat varsin paljon Yhdysvalloissa elävien nuorten todellisuudesta.

Hip hop -kulttuurin ideat liikkuvat Internetissä ja musiikkikanavilla

Kaikki musiikintekijät joutuvat miettimään tekijänoikeuksia. Esimerkiksi rap-musiikissa on pohdittava, onko sämpläys kunnianosoitus jollekin olemassa olevalle hyvälle kappaleelle vai onko kyse toisen tekemän musiikin varastamisesta. Ongelmallista on myös tekijänoikeuksien valvominen. Kun teknologia parantunut ja sen käyttö helpottunut, hankaluutena on, että toisten musiikkia ja teoksia voi hyvin helposti kopioida.

Sekä Stereo Maracanãn, Rap-Torin että Xplastazin toimintaa ovat helpottaneet teknologian synnyttämät mahdollisuudet. Tiedot yhtyeistä, musiikkitapahtumista ja asiaan liittyvistä järjestöistä välittyvät Internetin sivustoilla. Rap-artistit ovat helposti yhteyksissä eri puolilla maailmaa oleviin faneihinsa ja muihin kiinnostuneisiin ihmisiin. Samat tiedot ja asiat ovat saatavissa napin painalluksella niin Brasialiassa, Tansaniassa, Yhdysvalloissa kuin Ruotsissakin. MySPace-musiikkivideokanavan ja Internetin videopalveluiden avulla myös tuntemattomampien yhtyeiden musiikki leviää helposti oman kotimaan ulkopuolelle.

Perustehtävät

  1. Rap-musiikki on levinnyt syntyalueeltaan nopeasti kaikkialle maailmaan. Millä tavoin musiikin uudet ideat leviävät maailmalla?
  2. Miten uudet ideat ja asiat tulevat ihmisten tietoisuuteen eri puolilla maailmaa? Pohdi esimerkiksi seuraavia asioita:
    1. uudet musiikkivirtaukset
    2. uudet muotisuuntaukset ja pukeutumistyylit
    3. uudet urheilulajit
    4. uudet ruokaideat
    5. pörssikurssit ja uudet tiedot maailman taloudesta.
  3. Miten brasilialainen, ruotsalainen ja eteläafrikkalainen rap eroavat amerikkalaisesta rap-musiikista?

Medialukutaitotehtävät

  1. Mikä on sinua itseäsi kiinnostava musiikkityyli, muotisuuntaus, ruoka, urheilulaji tms.? Ota esimerkiksi Internetin tai tietokirjojen avulla selvää, mistä päin maailmaa tämä kiinnostuksesi kohde on alkujaan peräisin.
  2. Katsele televisiosta tai Internetin kautta musiikkivideoita.
    1. Minkä maalaisia esiintyjät ovat?
  3. Näkyykö missään videoissa piirteitä tai tunnusmerkkejä esiintyjien kotimaista (esimerkiksi maisemat, tapahtumapaikat, vaatteet ja kieli)?

Ihmisoikeustehtävät

  1. Amerikkalaisen musiikki-, ruoka- ja muun kulttuurin väitetään joskus tukahduttavan muualla maailmassa perinteiset ja omat kulttuuriin liittyvät asiat.
    1. Pohdi, mitkä suomalaiset kulttuuriin liittyvät piirteet ovat kadonneet tai vähentyneet.
    2. Mieti, onko maailmassa kansoja tai kulttuureja, jotka ovat kokonaan vaarassa kadota.
    3. Miksi ihmisten perinteisen kulttuurin, esimerkiksi kielen, säilyminen on tärkeää?