Kansainvälinen politiikka ja globalisaatio

Maailman poliittinen tilanne on vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana muuttunut hyvin voimakkaasti. Saksan yhdistymisen ja Neuvostoliiton hajoamisen myötä päättyi kylmän sodan aikakausi, joka löi leimansa toisen maailmansodan jälkeisiin vuosikymmeniin. Kylmän sodan aika oli Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton johtamien liittokuntien keskinäistä kamppailua.

Kylmän sodan jälkeistä aikaa kutsutaan usein globalisaation aikakaudeksi. Globalisaatio tarjoaa haasteita kansalliselle politiikalle. Useat tutkijat ovat sitä mieltä, että globalisaation myötä valtioiden vaikutusvalta poliittisessa ja taloudellisessa kehityksessä on kaventunut. Tämän uskotaan muuttavan valtiokeskeistä kansainvälistä politiikkaa. Uusia kansainvälisen toiminnan muotoja ja areenoita on syntymässä. Samalla kun valtioiden rooli on muuttunut, niiden aiempaa tiiviimpi yhteistyö näyttäisi yhdenmukaistavan niiden poliittisia järjestelmiä ja muotoja.

Kehitys ei ole yksiulotteista. Niinpä poliittisessa toiminnassa on viime aikoina korostunut alueellinen toiminta ja yhteistyö. Tästä meille suomalaisille tutuin esimerkki on Euroopan unioni. Suomi ja muut jäsenmaat ovat siirtäneet omaa päätäntävaltaansa unionille. Näin ollen monet perinteisesti kansallisvaltioille kuuluneet päätökset tehdään nykyisin Euroopan unionissa. Vastaavasti eri puolilla maailmaa on luotu useita alueellisia yhteistyösopimuksia ja järjestöjä. Niiden toiminta ja tavoitteet vaihtelevat suuresti.

Politiikan globalisoitumista on arvosteltu hyvin erilaisista lähtökohdista. Monet globalisaatiokriittiset kansanliikkeet pelkäävät, että talouselämän globalisoituminen jyrää poliittisen päätöksenteon. Onkin totta, että globaalin aikakauden talouselämä on vapautunut useista kansallisvaltioiden sille asettamista poliittisista rajoitteista. Kansallismieliset järjestöt ovat puolestaan ilmaisseet huolensa kansallisvaltion puolesta. Suomessa kritiikki on kohdistunut etenkin maamme EU-jäsenyyden aiheuttamiin muutoksiin.

Monet globalisaatioon liitetyt ongelmat ovat luonteeltaan sellaisia, että niihin voidaan löytää ratkaisut ainoastaan kattavan poliittisen yhteistyön avulla. Tällaisia globaaleja ongelmia ovat esimerkiksi maailman turvallisuus, taloudellinen kehitys, raaka-aineiden ehtyminen, ympäristöongelmat sekä ihmisoikeus- ja pakolaisongelmat.

Kolme tarinaa Politiikka ja globalisaatio -teemasta

Tämä osio sisältää kolme kirjoitusta politiikan globalisaatiosta. Kansainvälisen kriisin selvittäminen on aiheena ensimmäisessä kirjoituksessa. Toisessa kirjoituksessa tarkastellaan globaaleja ihmisoikeuksia: millä tavalla kylmän sodan päättyminen ja globaali aikakausi ovat vaikuttaneet ihmisoikeustilanteeseen eri puolilla maapalloa? Kolmannessa kirjoituksessa käsitellään globaalia kansalaisyhteiskuntaa.