Kansainvälisen kriisin selvittäminen

Kosovon sota, Itä-Timorin itsenäistyminen, Somalian sisällissota ja Ruandan kansanmurha ovat suomalaisistakin medioista tuttuja kriisejä viime vuosilta. Kansainvälinen yhteisö on pyrkinyt osallistumaan näiden kriisien ratkaisemiseen. Toimintatavat ovat vaihdelleet tapauskohtaisesti, samoin toiminnan menestyksellisyys. Käytännössä työ on hankalaa, sillä kansainvälinen yhteisö on harvoin yksimielinen siitä, millaisia toimintatapoja kulloinkin olisi käytettävä. Tämän vuoksi yhteistyövalmius ei edelleenkään riitä vastaamaan kriiseihin täysipainoisesti. Kansainvälinen apu paikallisten ja alueellisten kriisien ratkaisemisessa on ollut usein kritiikin kohteena: yleisesti koetaan, että ristiriitainen kansainvälinen yhteisö ei ole toiminut tarpeeksi aktiivisesti ja päättäväisesti. Vaikka epäonnistumisia tapahtuu, kansainvälinen yhteistyö koetaan tärkeäksi.

Millaisia ovat globaalin aikakauden kansainväliset kriisit?

Kansainvälisissä kriiseissä kyse on usein vallasta tai arvovallasta, resurssien hallinnasta tai aatteellisista - kuten uskonnollisista tai kulttuurisista - arvoista. Kriisien syyt, luonne ja laajuus vaihtelevat paljon. Perinteisesti kansainvälinen yhteisö on tarkkaillut tilanteen kehittymistä ja toiminut välittäjänä osapuolten välillä. Erityisesti Yhdistyneet kansakunnat on toiminut kriisien ratkaisun väylänä: se on toiminut kriisien välittäjänä, ja sen rauhanturvajoukot ovat valvoneet rauhan ylläpitoa eri puolilla maapalloa.

Konfliktien ratkaisemisen tavat ovat monipuolistuneet viime vuosina. Kansainvälinen yhteisö pyrkii nykyään aiempaa aktiivisemmin osallistumaan konfliktin ratkaisuun jo varhaisemmassa vaiheessa, jo silloin, kun väkivaltainen kriisi vasta uhkaa puhjeta.

Kylmän sodan päättymisen jälkeen aseelliset konfliktit ovat muuttuneet voimakkaasti. Valtioiden väliset sodat ovat vähentyneet suhteessa muunlaisiin konflikteihin. Vastaavasti sisällissotien osuus on kasvanut. Globaalin aikakauden konflikteissa taistelijat ja sodan uhrit ovat yhä useammin siviilejä. Tämän vuoksi konfliktin osapuolia on entistä vaikeampi tunnistaa ja tuoda neuvottelupöytään tai erottaa toisistaan rauhanturvaoperaation avulla. Konfliktien repimät yhteiskunnat ovat usein erittäin heikkoja. Tällaisissa oloissa ihmisten toivottomuus lisääntyy helposti, mikä puolestaan ruokkii ääriliikkeiden suosiota.

Erilaiset etniset, uskonnolliset ja poliittiset ristiriidat sekä yhteiskunnallinen epävakaus valtioiden sisällä ovat yhä useamman sodan taustalla. Koska sisällissodat ovat usein erityisen raakoja ja epäinhimillisiä, ovat systemaattiset ihmisoikeusrikkomukset yleistyneet. Tällaisia ihmisoikeusrikkomuksia ovat mm. etniseen tai uskonnolliseen identiteettiin perustuva poliittinen vaino.

Kansainvälinen yhteistyö kriisien hallitsemiseksi

Kansainvälisten kriisien hallinnassa on kyse kriisien ehkäisystä, hillitsemisestä, ratkaisemisesta ja ratkaisujen varmistamisesta. Näissä kaikissa kansainvälinen yhteistyö on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Koska sodat ja konfliktit ovat muuttuneet kylmän sodan ajoista, on myös niiden ratkaisemisessa käytettävä uusia keinoja.

Nykyään kriisinhallinnassa tarvitaan entistä useammin valtioiden rinnalla myös riippumattomia toimijoita. Erityisen tärkeitä riippumattomat toimijat ovat silloin, kun konfliktin ratkaisemiseen osallistuvien valtioiden toimintaa rajoittavat sisä- tai ulkopoliittiset tekijät, joiden vuoksi osapuolet eivät itse kykene ratkaisemaan tilannetta. Tällöin riippumattomat toimijat voivat nostaa esiin poikkeuksellisia ideoita, joita kriisiin osalliset valtiot eivät itse esittäisi.

Kansainvälisten järjestöjen voimakas mukaantulo konfliktien ratkaisuun ei ole täysin ongelmatonta. Yleisenä vaarana on, että lukuisat toimijat eivät ole perillä toistensa tekemisistä. Tämä voi johtaa siihen, että voimavaroja tuhlataan ja toiminta pitkittyy turhaan, mikäli keskinäinen koordinaatio ja toimijoiden keskinäinen hierarkia ei ole tarpeeksi selkeää. Nykyään samalla kriisialueella saattaa olla kymmeniä suurempia ja satoja pieniä toimijoita, jotka kaikki pyrkivät auttamaan omalla tavallaan. Tästä syntyy pahimmillaan toimintatapojen ja tavoitteiden kirjo, josta kokonaiskuvan saaminen on hyvin vaikeaa.

Kuva: Presidentti Ahtisaari ja Indonesian varapresidentti Yusuf juhlivat rauhansopimusta Banda Acehissa. Reuters / Lehtikuva

Crisis Management Initiative kriisien selvittäjänä

Crisis Management Initiative on presidentti Martti Ahtisaaren johtama kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on kestävän turvallisuuden vahvistaminen. Se pyrkii tarjoamaan kansainvälisissä konflikteissa hallituksista riippumatonta asiantuntija-apua, johon konfliktin osapuolet voivat luottaa. Järjestö tekee laajaa yhteistyötä hallitusten, kansainvälisten järjestöjen, kansalaisjärjestöjen, tutkimusinstituuttien ja yritysten kanssa. CMI toimii sillanrakentajana kansainvälisissä konflikteissa ja esittää käytännöllisiä ratkaisuja konfliktien estämiseksi ja lopettamiseksi. Nämä voivat olla erilaisia aloitteita ja hankkeita. Työ on haastavaa, sillä usein konfliktin osapuolten keskinäinen yhteistyö on hyvin vaikeaa.

Crisis Management Initiative tuo turvallisuus- ja kehityspolitiikkaa lähemmäs toisiaan. Sen tavoitteena on parantaa kestävää turvallisuutta toimimalla etenkin konfliktinesto-, kriisinhallinta- ja jälleenrakennuskyvyn parantamisessa. Kestävän turvallisuuden takaamiseksi on järjestön mukaan vahvistettava demokratiaa ja tasa-arvoista kehitystä.

Myös konfliktin jälkeinen jälleenrakentaminen on tärkeä osa järjestön toimintaa. Tälläkin alueella demokraattisten uudistusten tukeminen ja hyvän hallintotavan voimistaminen on tärkeää. Kestävän rauhan ja demokratiakehityksen kannalta on keskeistä, että paikalliset toimijat osallistuvat työhön aktiivisesti. Tässä erilaisten kansalaisjärjestöjen ja verkostojen työ on yhtä tärkeää kuin perinteisten poliittisten puolueiden työ. Mahdollisimman hyvän tuloksen saamiseksi tavoitteena on oltava myös inhimillisen turvallisuuden kohentaminen: fyysinen turvallisuus, taloudellinen hyvinvointi ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen luovat vakaan yhteiskunnan perustan. CMI:n työssä tämä näkyy siinä, että järjestö korostaa kehitysyhteistyön kehittämistä aiempaa kokonaisvaltaisemmaksi. Sen avulla tavalliset ihmiset voidaan sitouttaa laajaan yhteiskunnan tervehdyttämistyöhön, joka parantaa heidän elinolojaan.

Acehin rauhanprosessi

Yksi CMI:n keskeisistä näyttämöistä on ollut Aceh. Aceh on Sumatran saarella sijaitseva maakunta, joka kuuluu Indonesiaan. Siellä käytiin sisällissotaa Vapaa Aceh -sissiliikkeen (GAM) ja Indonesian armeijan välillä. Sota kesti 29 vuotta, ja siinä kuoli 12 000 ihmistä, joista suuri osa oli siviilejä. Sisällissota päättyi elokuussa 2005 Martti Ahtisaaren välittämään rauhansopimukseen. Rauhansopimuksen solmiminen toi Ahtisaarelle myös ehdokkuuden vuoden 2006 rauhan Nobel-palkinnon saajaksi. Sopimuksessa Vapaa Aceh -liike luopui itsenäisyysvaatimuksestaan ja hyväksyi sen, että maakunta on jatkossa itsehallinnollinen Indonesian osa.

Rauha on pitänyt Acehissa hyvin. Indonesian sotilaat ovat poistuneet katukuvasta ja sissit ovat luovuttaneet aseensa. Sissitoiminnan lopettamista on tuettu taloudellisesti: aseensa laskeneet taistelijat saavat rahaa, jonka on tarkoitus auttaa heitä uuden elämän alkuun. Sopeutumisvaikeuksia on varmasti, sillä monet entiset taistelijat elivät viidakossa vuosikausia. Vaikka useat naiset ovat osallistuneet Acehin itsenäisyystaisteluun, taloudellinen tuki ei koske heitä. Osa konfliktin ratkaisua seuranneista tarkkailijoista pelkääkin, että nämä naiset saattavat syrjäytyä uudelleenrakentamisesta.

Joulukuussa 2006 Acehissa järjestettiin paikallisvaalit. Entiset sissit ovat asettuneet ehdokkaiksi, ja sissiliike on muuttunut puolueeksi. Vaalien jälkeen EU:n johtama tarkkailijaryhmä on poistunut alueelta, ja Acehissa ollaan siirtymässä uuteen aikakauteen. Tie ei ole helppo, mutta joulukuussa 2006 Acehin tulevaisuus näyttää valoisalta.

Perustehtävät

  1. Miten kansainvälisten konfliktien luonne on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana?
  2. Millainen on siviiliväestön asema nykyisissä aseellisissa konflikteissa?
  3. Miksi paikallisen väestön aktiivinen toiminta on CMI:n mukaan keskeistä kriisin selvittämisessä?

Medialukutaitotehtävät

  1. Tutustu tarkemmin yhteen kirjoituksessa mainittuun kriisiin. Hae lisätietoa Internetistä. Tee selvitys kriisin syistä, sen luonteesta ja ratkaisusta. Millä tavalla kansainvälinen yhteisö osallistui kriisin selvittämiseen? Kuinka hyvin kriisin selvittämisessä on onnistuttu?
  2. Tutustu tarkemmin CMI:n toimintaan. Hae tietoa järjestön omilta kotisivuilta sekä muualta Internetistä.
  3. Kuinka Acehin rauhanprosessi on edennyt kirjoituksen kirjoittamisajankohdan (joulukuu 2006) jälkeen?

Ihmisoikeustehtävät

  1. Miksi ihmisoikeusrikkomukset ovat erityisen yleisiä ja raakoja nimenomaan sisällissodissa?
  2. Kuinka kriisin jälkihoidossa voidaan kohentaa ihmisoikeustilannetta?