Globaalit ihmisoikeudet

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien julistus

Ihmisoikeudet ovat kaikille maailman ihmisille kuuluvia perusoikeuksia. Valtiot ovat solmineet ihmisoikeussopimuksia, jotka ovat oikeudellisesti velvoittavia. Kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia tehtiin jo 1900-luvun alkupuolella, mm. ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Kaikkein merkittävin sopimus näki päivänvalon vuonna 1948, kun luotiin Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Julistusta on sittemmin täydennetty kymmenillä alueellisilla sopimuksilla ja järjestöillä.

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ensimmäinen artikla kuuluu seuraavasti: "Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä." Artiklan viesti on yksinkertainen: kaikki ihmiset ovat keskenään tasa-arvoisia. Tasa-arvo ja toisten huomioon ottaminen ovat peruspilareita, joiden varaan julistuksessa rakennetaan muut ihmisoikeudet.

YK:n ihmisoikeuksien julistus annettiin, kun toisesta maailmansodasta oli kulunut vasta muutama vuosi. Se on yksittäisille ihmisille ja kansakunnille osoitettu yleismaailmallinen ohje ihmisarvoisen elämän edellytysten puolesta aikana, jolloin maailmansodan kauhut olivat hyvin muistissa. Julistus on ulotettu koskemaan kaikkia ihmisiä rotuun, sukupuoleen, kieleen, uskontoon tai muuhun tekijään katsomatta. Sen kolmekymmentä artiklaa määrittelevät yleiset, luovuttamattomat ja perustavanlaatuiset ihmisoikeudet.

Lähes kaikki maat ovat allekirjoittaneet YK:n ihmisoikeuksien julistuksen ja sitoutuneet noudattamaan sen tavoitteita. Maailma on kuitenkin muuttunut paljon sen jälkeen, kun julistus kuutisenkymmentä vuotta sitten laadittiin. Toteutuvatko ihmisoikeuksien julistuksessa määritellyt ihmisten perusoikeudet tänä päivänä? Entä vastaako julistus nykyajan käsityksiä ihmisoikeuksista? Kuinka globalisaatio vaikuttaa ihmisoikeuksiin - uhkaako se ihmisoikeuksien noudattamista vai antaako se mahdollisuuden niiden edistämiseen?

Ihmisoikeudet kylmän sodan jakamassa maailmassa

Toisen maailmansodan jälkeen maailma jakaantui Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton johtamiin leireihin. Kapitalistisen ja sosialistisen järjestelmän kilpailu kosketti vähintään epäsuorasti kaikkia maailman valtioita. Toisinajattelijoita vainottiin etenkin Neuvostoliitossa ja sen liittolaismaissa. Kuuluisia sosialistisen järjestelmän kriitikoita, joiden mielipiteen vapautta rajoitettiin, olivat esimerkiksi Andrei Saharov ja Aleksandr Solženitsyn. Poliittiseen kahtiajakoon pohjautuvia ihmisoikeusrikkomuksia tehtiin myös rautaesiripun toisella puolella: Yhdysvalloissa 1950-luvulla vainon kohteena olivat kommunismista epäillyt henkilöt. Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen kamppailu maailmanherruudesta johti useisiin sotiin ja konflikteihin eri puolilla maailmaa. Suurvallat taistelivat oman etupiirinsä puolesta mm. Vietnamissa ja Afganistanissa.

Aasiassa ja Afrikassa monet entiset siirtomaat itsenäistyivät kylmän sodan aikana. Vastikään itsenäistyneissä valtioissa ihmisoikeusrikkomukset kietoutuivat kehittymättömään poliittiseen kulttuuriin ja itsevaltaisten diktaattorien hallintoon. Etelä-Afrikassa harjoitettu rotusorto oli järjestelmällistä ihmisoikeuksien rikkomista. Vuonna 1991 sisäpoliittinen vastustus ja kansainvälinen kritiikki lopulta mursi etuoikeutetun valkoisen vähemmistön apartheid-hallinnon.

Kylmän sodan päättymisen jälkeen maailmanjärjestys on muuttunut. Kahtiajaosta on siirrytty uudenlaiseen maailmaan, jossa demokratiakehitykselle on hyvät mahdollisuudet. Demokratian leviäminen uusiin maihin on ihmisoikeuksien kannalta tärkeää. Valtaosa tutkijoista onkin sitä mieltä, että demokratiakehitys edistää ihmisoikeuksien noudattamista. Ehkäpä suurinta edistystä tässä suhteessa on tapahtunut entisissä sosialistisissa maissa. Positiivisia tuloksia on saatu mm. Baltian maista, Puolasta ja Tsekistä. Toisaalta osa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen itsenäistyneistä maista saattaa muuttua epädemokraattiseen suuntaan.

Kuva: Siirtolaisten vene saapumassa Los Cristianosin satamaan Teneriffalle. Reuters / Lehtikuva

Siirtolaisuus on haaste ihmisoikeuksien noudattamiselle

Siirtolaisuudesta on tullut yksi aikakautemme suurista globaaleista haasteista. Miljoonat ihmiset ovat jättäneet kotinsa esimerkiksi sotien, konfliktien ja ympäristökatastrofien vuoksi. Taloudellinen epätasapaino rikkaan pohjoisen ja köyhän etelän välillä on johtanut voimakkaaseen taloudelliseen siirtolaisuuteen. Niin laittomat kuin laillisetkin siirtolaiset elävät usein turvattomissa ja epävakaissa oloissa, vailla täysiä ihmisoikeuksia. Etenkin laittomaan siirtolaisuuteen liittyy vakavia ihmisoikeusrikkomuksia niin köyhissä lähtömaissa kuin rikkaissa vastaanottajamaissakin.

Ympäristö- ja ihmisoikeuskysymykset kietoutuvat yhteen

Globaalina aikakautena talouselämän vapautuminen aiemmista siteistään sekä kasvanut tietoisuus ihmisen toiminnan maailmanlaajuisista ympäristövaikutuksista ovat nostaneet esiin uudenlaisia ihmisoikeuskysymyksiä. Voidaan esimerkiksi kysyä, millä tavalla öljy-yhtiöiden pitää ottaa huomioon alkuperäiskansat, kun ne hyödyntävät syrjäisten alueiden luonnonvaroja. Esimerkiksi Siperiassa elävien suomensukuisten hantien elinolot ovat kaventuneet, kun heidän asuinalueiltaan on löydetty maakaasua. Samanlaisten ongelmien kanssa painivat trooppisissa sademetsissä elävät Etelä-Amerikan intiaanikansat tai Nigerian ogonit.

Globaalin talouden ihmisoikeudet?

Globalisaatio on muokannut maailmankauppaa ja tuotantoa voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Monet ylikansalliset yritykset ovat siirtäneet tehtaitaan kehitysmaihin. Taloudellisen voiton kiivaassa tavoittelussa saattavat työntekijöiden oikeudet olla vaarassa. Työläisten asema näyttää tukalalta erityisesti sellaisissa halvan työvoiman maissa, joissa työlainsäädäntö ei ole länsimaisella tasolla. Yritykset hyötyvät siitä, että näissä maissa työvoima on edullisempaa kuin teollistuneissa maissa. Myös työlainsäädäntö on kehittymätöntä, eikä työntekijöillä ole yhtä laajoja oikeuksia kuin teollistuneissa maissa. Otsikoihin on päässyt erityisesti lapsityövoiman käyttö.

Talouden alalla on myös pyrkimyksiä yritysten eettisen toiminnan parantamiseen. YK:n sosiaalisen kehityksen huippukokouksessa vuonna 1995 määriteltiin työntekijöiden oikeuksien perusnormit ILO:n sopimusten pohjalta. Näiden mukaan työntekijöillä tulee olla oikeus järjestäytyä ja neuvotella työsopimuksistaan. Aikuisia ihmisiä ei saa pakottaa työn tekemiseen, eikä lapsilla saa ylipäätään teettää työtä. Myös syrjintä on kielletty työelämässä. Näiden perusperiaatteiden pohjalta YK:ssa luotiin erityinen eettinen ohjelma yrityksille. Tämä Global Compact -ohjelma on vapaaehtoinen ohjenuora. Sitä noudattavat yritykset viestittävät kuluttajille, että niiden tarjoamien tuotteiden valmistamisessa noudatetaan eettisiä vähimmäisstandardeja.

Onko sodassa oikeuksia?

Sodat lisäävät ihmisoikeusrikkomuksia, ja tässä suhteessa viime aikojen sodat ovat olleet erityisen vaikeita. Nykyään yhä useampi sota nimittäin on sisällissota. Sisällissodissa siviiliväestöön kohdistuvat raa'at ihmisoikeusrikkomukset ovat yleisiä. Pahimmillaan sodat saattavat täyttää kansanmurhan tunnuspiirteet. Karmaisevia esimerkkejä tästä on mm. Jugoslavian sodista ja Ruandasta. Kansainvälinen yhteisö on pyrkinyt saattamaan sotarikoksiin syyllistyneitä kansainvälisen oikeuden eteen. Haagin kansainvälisessä sotatuomioistuimessa on tuomittu jo kymmeniä Bosnian sodassa ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneitä poliitikkoja ja sotilaita. Pahimpina rikollisina pidettyjä serbijohtajia Radovan Karadzicia ja Ratko Mladicia ei ole vielä saatu kiinni ja oikeuden eteen.

Tsetseniassa sotivat venäläiset joukot ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin. Yhdysvaltojen Irakissa olevaa armeijaa on syytetty vastaavista rikkomuksista. Maailmalle on levinnyt valokuvia kidutetuista sotavangeista ja kertomuksia kiinniotettujen siviilien ja vihollissotilaiden epäinhimillisestä kohtelusta. Yhdysvaltojen armeija on asettanut yksittäisiä sotilaita vastuuseen näistä teoista. Silti useat tilannetta tarkkailevat kansainväliset järjestöt ja irakilaiset siviilit epäilevät, että maat eivät tee kaikkea mahdollista ihmisoikeuksien turvaamiseksi.

Ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa neuvotellaan sen sijaan, että ne suljettaisiin suoraan kansainvälisen yhteisön ulkopuolelle. Ihmisoikeuksiin liian leväperäisesti suhtautuvia maita painostetaan. Diplomaattista painetta voimistetaan erilaisilla taloudellisilla boikoteilla.

Eräiden arvioiden mukaan ihmisoikeustilanne on kehittynyt globaalissa maailmassa hieman parempaan suuntaan. Ihmisoikeussopimuksia on alettu noudattaa joissakin uusissa maissa. Kylmän sodan jälkeen valtioiden rooli ihmisoikeuksien takaajana on muuttunut. Kansainväliset järjestöt osallistuvat nykyään valtioiden rinnalla työhön ihmisoikeuksien puolesta. Vastuulliset yritykset ovat sitoutuneet YK:n johtamiin ohjelmiin. Nykyiset mahdollisuudet globaalien ihmisoikeuksien edistämiseen, noudattamiseen ja valvomiseen ovat paremmat kuin koskaan aiemmin ihmisen historiassa.

Peruskysymykset

  1. Millaisessa tilanteessa YK:n ihmisoikeuksien julistus solmittiin?
  2. Millä tavalla kylmä sota vaikutti ihmisoikeustilanteeseen?
  3. Millaisia ongelmia Afrikassa ja Aasiassa oli kylmän sodan aikaan?
  4. Miksi siirtolaisuus on uhka ihmisoikeuksien noudattamiselle?
  5. Mitä haasteita talouden globalisaatio on asettanut ihmisoikeuksien noudattamiselle?

Mediakysymykset

  1. Seuraa valtamedian kirjoituksia ihmisoikeuskysymyksistä. Seuraa esimerkiksi viikon ajan, kuinka valitsemasi sanomalehti kirjoittaa ihmisoikeuskysymyksistä.
  2. Tee esitelmä yhdestä ihmisoikeuksien parissa toimivasta kansalaisjärjestöstä. Tietoa löydät muun muassa järjestöjen omilta verkkosivuilta. Voit perehtyä esimerkiksi Amnesty Internationalin toimintaan.
  3. Etsi Internetistä tai lehdistä tietoa ihmisoikeusrikkomuksista Irakin sodassa.

Ihmisoikeuskysymykset

  1. Tee esitelmä Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistuksesta.
  2. Laatikaa luokassa luettelo asioista, jotka teidän mielestänne kuuluvat yleisiin ihmisoikeuksiin. Verratkaa luetteloanne YK:n ihmisoikeuksien julistukseen.
  3. Keskustelkaa luokassa Suomen ihmisoikeustilanteesta. Onko Suomessa väestöryhmiä, joiden ihmisoikeuksia sorretaan?
  4. Suunnittele ihmisoikeuksien puolustamisesta kertova juliste.