Talous ja globalisaatio

Maailmassa on aina käyty kansainvälistä kauppaa. Rooman valtakunnan aikaan silkkitie yhdisti Kiinan ja Rooman valtakunnat. Uuden ajan alun löytöretkien taustalla oli voimakas halu avata uusi reitti Euroopasta Kaukoitään ja Intiaan. Imperialismin aikakaudella rikkaat teollisuusmaat hyödynsivät - toisinaan on todenmukaisempaa puhua rikkauksien ryöstämisestä - siirtomaidensa raaka-aineita ja tuotteita. Toisin sanoen kaupankäynti ja talouselämä ovat aina yhdistäneet maailman eri kolkkia. Myös Suomi on kuulunut kansainvälisen kaupan piiriin. 1800-luvun puolivälissä terva oli merkittävä suomalainen vientituote. Sillä suojattiin rautatiekiskot ja valtameriä kyntäneet purjealukset.

Uuden vuosituhannen alussa ihmiset, tavarat, tieto ja raha liikkuvat nopeammin kuin koskaan aiemmin, mikä näkyy myös talouselämän kiihtyneessä rytmissä. Kylmän sodan päättymisen jälkeen talouselämä on globalisoitunut voimakkaasti. Globalisaation vaikutuksista talouteen on kirjoitettu hyvin paljon. Yleensä katsotaan, että sen myötä kansainvälinen kaupankäynti laajenee. Valtioiden rooli kaupassa pienenee, ja markkinavoimat muuttuvat yhä määräävämmiksi. Suomalaiset yritykset siirtävät tuotantoaan ulkomaille, ja ulkomaiset sijoittajat puolestaan ostavat suomalaisten yritysten osakkeita.

Keskustelua on herättänyt myös se, kuinka talouden globalisaation hyödyt ja haitat jakaantuvat. Globalisaatiomyönteisten kirjoittajien mielestä kansainvälisen kaupan kehitys mahdollistaa kehitysmaiden taloudellisen kasvun. Globalisaatioon kriittisesti suhtautuvien kirjoittajien mielestä kehityksen suunta on päinvastainen: maailma eriarvoistuu, ero rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa ja hyödyn kerää taloudellinen eliitti.

Kolme tarinaa Talous ja globalisaatio -teemasta

Tämä osio sisältää kolme kirjoitusta talouden globalisaatiosta. Niistä ensimmäinen nostaa esiin kolmannen maailman naiset, joiden asema on talouden globalisaatiossa heikentynyt. Toisessa kirjoituksessa tarkastellaan oikeudenmukaista kauppaa. Voiko länsimainen kuluttaja vaikuttaa ostopäätöksillään maailmankaupan rakenteisiin? Kolmannessa kirjoituksessa käsitellään Kiina-ilmiötä. Miten se vaikuttaa kotimaisiin yrityksiin ja niiden työntekijöihin?