Kolmannen maailman naiset globaalissa taloudessa

Puunkerääjä Saharan laidalla

Joukko naisia käveleskelee Saharan reunalla Länsi-Afrikassa Malissa. Heistä yksi, Bella, poimii maasta suuren oksan, jonka on juuri hakannut irti puusta. Bella on tyytyväinen, sillä hän hankkii elantonsa keräämällä polttopuuta. Bella ottaa kirveen ja oksan ja lähtee takaisin kyläänsä - hän on saanut päivän tavoitteensa täyteen, ja on aika tehdä kotitöitä. Illalla kylän naiset saavat puun keräämisestä pienen palkkion mieheltä, joka hakee avolava-autollaan puut ja vie ne myytäväksi läheiseen kaupunkiin. Naiset saavat polttopuukaupasta vaatimattoman korvauksen. Suurimmat voitot puukaupasta keräävät välittäjät, jotka ostavat puut naisilta ja myyvät ne edelleen kaupungissa.

Naisten tekemä näkymätön työ

Bellalle puun kerääminen on keino hankkia hiukan omaa rahaa. Hänen mielestään pienikin palkkio on parempi kuin ei mitään. Vähäinenkin raha tulee tarpeeseen, sillä Mali on yksi maailman köyhimmistä maista, jossa bruttokansantuote on keskimäärin 250 Yhdysvaltain dollaria asukasta kohden. Suurimman osan päivästä Bella työskentelee kotonaan, missä hän laittaa ruokaa ja huolehtii lapsista ja kodista. Bellan kaltaisia naisia elää kaikkialla kolmannessa maailmassa. Naiset tekevät suurimman osan kotitöistä kaikkialla maailmassa - silloinkin, kun he käyvät ansiotyössä kodin ulkopuolella.

Naisten tekemää työtä ei arvosteta missään päin maailmaa yhtä korkealle kuin miesten tekemää työtä. Tämä johtuu osittain siitä, että valtaosa naisten tekemästä työstä on niin kutsuttua näkymätöntä työtä. Näkymättömällä työllä tarkoitetaan sellaista työtä, josta ei makseta palkkaa ja joka ei näy virallisissa tilastoissa. Erityisesti näkymätöntä ja palkatonta koti- ja hoitotyötä tehdään kotona - esimerkiksi kehitysmaissa valtaosa hoitotyöstä tehdään palkatta kotona oman perheen parissa.

Osa tutkijoista on sitä mieltä, että globalisaatio on heikentänyt erityisesti kehitysmaiden naisten taloudellista asemaa. He katsovat, että naiset jäävät miehiä helpommin palkkatyön ulkopuolelle ja kotityön piiriin, mikä kasvattaa naisten ja miesten taloudellista epätasa-arvoa. Tämän perusteella tutkijat ovat väittäneet, että naisten suhteellinen osuus köyhistä ihmisistä on kasvanut. Toisaalta voidaan huomauttaa, että naisten palkkatyön osuutta on pyritty kasvattamaan erilaisin tukitoimin. Vuonna 1995 Pekingissä pidetyssä YK:n naisten asemaa tarkastelevassa maailmankonferenssissa naisten heikon taloudellisen tilanteen syinä nähtiin mm. taloudelliset tekijät, sosiaaliset sukupuoliroolit ja naisten pieni osuus vallasta, koulutuksesta ja tuotantoresursseista. Suurimpia syitä on naisten tekemän työn vähäinen arvostus.

Kotityö ja kotona tehty palkkatyö

Malilainen Donna on aktiivinen naisten oikeuksien puolestapuhuja. Hän toimii kotikaupungissaan Bamakossa naisten asiaa ajavassa järjestössä. Naisjärjestö vaatii kotona tehdyn työn arvostuksen nostamista. Malissa ja muissa kehitysmaissa suurin osa työstä tehdään "epävirallisella sektorilla", jolle myös naisten näkymätön työ kuuluu.

Globalisaation myötä yhä useampi nainen tekee kolmannen maailman maissa palkkatyötä kotonaan. Työnantajille tämä on edullista, sillä tällöin heidän ei tarvitse huolehtia työtiloista ja -välineistä. Työnantajat pystyvät helpommin myös kiertämään työntekijöiden asemaa koskevia lakeja. Kotona työskentelevien työntekijöiden oikeudet, kuten sairaus- ja työttömyysturva, ovat heikot. Donnan mukaan kotona työskentelevien naisten oloja on hankala valvoa, eivätkä naiset useinkaan edes ole tietoisia oikeuksistaan. Hän uskoo, että naisten asema työmarkkinoilla parantuisi selvästi, mikäli he saisivat kunnollisen koulutuksen. Koulutetut naiset voisivat jättää yksinkertaisimmat työt ja kehittää itse omaa ammattitaitoaan. Heistä voisi tulla yrittäjiä. Samalla he oppisivat tuntemaan oikeutensa ja voisivat kenties jopa vapautua kotona tehdystä työstä.

Mikä on mikrolaina?

Donna kertoo, että koulutuksen lisäksi naisten asemaa on parannettu viime vuosikymmeninä kohentamalla heidän taloudellista asemaansa. Tässä mikrolainatoiminta on ollut erityisen tehokasta. Siitä on saatu rohkaisevia tuloksia myös Malissa.

Mikrolaina on pieni ja lyhytaikainen laina - yleensä korkeintaan muutamia kymmeniä euroja. Lainansaajalle tämä voi olla suuri summa. Laina myönnetään yleensä pienyritystoimintaan, kuten uuden työn aloittamiseen tai vanhan työn tehostamiseen uusien työkalujen avulla. Mikrolaina tavoittaa köyhät ihmiset perinteisiä lainajärjestelmiä paremmin, sillä sen saajalla ei tarvitse olla suuria vakuuksia, joiden puuttuminen on aiemmin vaikeuttanut suurten lainojen saantia. Mikrolainan korko on lainattavaan summaan nähden korkea, sillä korkotuoton täytyy kattaa lainanantamisesta johtuvat kulut. Mikrolainassa lainansaaminen on sidottu lainan yhteisvastuulliseen takaisinmaksuun. Toisin sanoen lainan saamisen ehtona on se, että vastuu lainan takaisin maksusta ei ole yksin lainan saajalla, vaan häntä laajemmalla yhteisöllä.

Mikrolainasta on viime vuosikymmeninä kasvanut merkittävä työkalu taistelussa köyhyyttä vastaan. Se tavoittaa kehitysmaiden köyhiä ihmisiä, jotka muuten olisivat vaarassa jäädä avun tavoittamattomiin. Erityisesti naiset ovat hyötyneet mikrolainoista, sillä yli 80 prosenttia kaikkein köyhimmistä lainansaajista on naisia. Lainojen avulla naiset ovat voineet parantaa omaa työllisyyttään, mikä on kohottanut heidän itsetuntoaan ja saanut heidät tietoisiksi omista mahdollisuuksistaan. Naiset ovat osoittautuneet myös luotettaviksi lainansaajiksi. He sijoittavat saamansa lainan miehiä todennäköisemmin yritystensä toimintaan ja maksavat lainansa todennäköisemmin myös takaisin.

Vuoden 2004 lopussa mikrolainaa oli annettu 92 miljoonalle perheelle. Vuonna 2006 kansainvälinen mikrolainakampanja asetti tavoitteeksi, että vuoteen 2015 mennessä lainatoiminta olisi ulotettu 175 miljoonaan perheeseen. Mikrolainojen yksityiskohdat - kuten lainan suuruus, takaisinmaksun aikataulu ja tuettava toiminta - vaihtelevat suuresti. Viime aikoina lainojen rinnalle on noussut muitakin rahoitusmuotoja, kuten talletukset ja vakuutukset. Tämän vuoksi on alettu puhua mikrolainaa laajemmin mikrorahoituksesta.

Saharan uhkaava laajentuminen

Saharan laidalta polttopuuta keräävä Bella ei tiedä, että puunhakkuu nopeuttaa Saharan aavikon leviämistä. Aavikoituminen on yksi vakavimmista Malia uhkaavista ympäristökatastrofeista, sillä sen myötä viljelypinta-ala pienenee. Ihmisten köyhyys kiihdyttää aavikoitumista, sillä maan pääkaupungin Bamakon lähellä monet naiset hankkivat tuloja Bellan tavoin ja myyvät polttopuita kaupunkiin. Tätä varten he hakkaavat puita, jotka sitovat maaperää ja hidastavat eroosiota. Puunhakkaamisen hillitsemiseksi ja naisten toimeentulon parantamiseksi malilainen ympäristöjärjestö alkoi etsiä uusia toimeentulon muotoja naisille.

Sinsibere - apu uuden hankkeen aloittamisessa

Suomalainen kansalaisjärjestö Dodo on mukana Suomen ulkoasiainministeriön rahoittamassa Sinsibere-hankkeessa. Sinsibere on bambaran kieltä ja tarkoittaa apua, jota joku tarvitsee aloittaakseen jotain uutta. Nimensä mukaisesti hanke auttaa maaseudun naisia kehittämään uusia tapoja ansaita rahaa. Näin he voivat parantaa omaa toimeentuloaan, ja samalla aavikoituminen hidastuu.

Naiset ovat muun muassa alkaneet valmistaa saippuaa, tehdä saviruukkuja, viljellä puutarhaa ja kasvattaa kanoja. Naisia on koulutettu näissä perinteisissä töissä, jotta he pystyisivät parantamaan työnsä tuottavuutta ja tuotteidensa laatua. Uusien töiden aloittamisessa mikrolainatoiminta on keskeistä. Kyliin on perustettu naisten ylläpitämiä yhteisvastuullisia yhdistyksiä. Tavoitteena on, että nämä yhdistykset jatkavat toimintaa kehitysyhteistyöhankkeen päättymisen jälkeen.

Naiset maksavat yhdistykseen liittyessään jäsenmaksun ja tämän jälkeen viikkomaksun. Kun yhdistys on aktiivisella toiminnallaan osoittanut, että se on vakaalla pohjalla, Sinsibere-hanke antaa sille puolen vuoden korottoman lainan. Tämän ansiosta yhdistys voi laajentaa omaa toimintaansa, ja se ohjataan yhteistyöhön paikallisen mikrolainapankin kanssa. Sinsibere-hanke tukee yhdistystä rahallisesti korkeintaan puolitoista vuotta, mutta koulutus- ja neuvontatyö kestää vähintään kolme vuotta.

Sinsiberen ongelmat ovat tyypillisiä mikrolainahankkeille. Lukutaidottomilla naisilla on vaikeuksia pitää kirjaa lainoista, lainojen takaisin maksu saattaa kangerrella, ja lyhytaikaisten pienten lainojen sijaan osa naisista haluaisi suurempia lainoja pidemmillä maksuajoilla. Vaikeuksistaan huolimatta hanke on onnistunut. Koulutuksen ansiosta naiset ovat oppineet tehostamaan perinteisiä töitä, minkä ansiosta heidän tulonsa ovat kasvaneet. He ovat oppineet myös säästämään ja toimimaan vastuullisesti yhteisessä hankkeessa, mikä on puolestaan parantanut kylien yhteishenkeä. Kun naiset ovat siirtyneet uusiin töihin, on myös puunhakkaaminen vähentynyt.

Perustehtävät

  1. Millaista työtä on näkymätön työ?
  2. Miten talouden globalisoituminen on yhteydessä siihen, että naisten osuus köyhistä on lisääntynyt?
  3. Millainen laina mikrolaina on, ja kuinka se eroaa perinteisestä lainasta?
  4. Kuinka mikrolainatoiminnalla on pyritty auttamaan Malin naisia?
  5. Mikä on Sinsibere-hanke? Millaisia ongelmia hanke on kohdannut, ja kuinka hyvin se on onnistunut tavoitteissaan?

Medialukutaitotehtävät

  1. Hae Internetistä lisätietoa mikrolainoista ja vastaa alla oleviin kysymyksiin.
    1. Mikä on mikrolaina?
    2. Miksi mikrolainojen korko on korkea?
    3. Mitä tarkoittaa yhteisöllinen takaus?
    4. Kuka mikrolainoja myöntää?
    5. Kuinka mikrolainojen antaminen on saanut alkunsa?
    6. Miksi nykyään puhutaan yleisemmin mikrorahoituksesta?
    7. Missä päin maailmaa mikrolainatoiminta on laajinta?
  2. Hae Internetistä tietoa suomalaisista kehitysyhteistyöhankkeista, joissa mikrolainoilla on huomattava osa.

Ihmisoikeustehtävät

  1. Keskustelkaa luokassa siitä, onko naisten taloudellisen aseman kohentaminen myös ihmisoikeuskysymys.
  2. Millaista palkatonta, tilastoissa ja kansantalouden mittareissa näkymätöntä työtä Suomessa tehdään? Arvostetaanko naisten tekemää työtä Suomessa vähemmän kuin miesten tekemää työtä? Perustele vastauksesi.
  3. Kerro esimerkkejä siitä, miten palkattomalla työllä voidaan edistää ihmisoikeuksien toteutumista.