Mistä Kiina-ilmiössä on kyse?

Kiina-ilmiö vie tuotannon maihin, joissa työvoima on halvempaa kuin teollistuneissa länsimaissa. Tuotantoa on siirretty etenkin entiseen Itä-Eurooppaan, kuten Baltian maihin ja itäiseen Keski-Eurooppaan, ja Aasian kehittyviin maihin, kuten Kiinaan, Intiaan ja Kaakkois-Aasiaan. Myös monet suomalaiset yritykset ovat viime vuosina siirtäneet tuotantoaan, jotta ne voisivat vähentää tuotanto- ja työntekijäkustannuksiaan. Tämän seurauksena tuhannet suomalaiset ovat jääneet työttömiksi ja kokonaisia tehtaita on jouduttu sulkemaan. Työpaikkojen ja tuotantolaitosten siirtymisestä käytetään nimeä Kiina-ilmiö. Se on talouden globalisaation konkreettisimpia muotoja. Sinällään itse ilmiö ei ole uusi: teollisuustuotantoa on aina siirretty sinne, missä kustannukset ovat alhaiset.

Tuotannon ja työpaikkojen siirtymistä halvemman työvoiman maihin kutsutaan nimenomaan Kiina-ilmiöksi siitä syystä, että Kiina oli ensimmäisiä maita, joihin suuryhtiöt alkoivat siirtää toimintaansa. Sittemmin Kiinan nopean talouskasvun myötä yritykset ovat alkaneet etsiä Kiinaa halvempia maita, joihin ne voisivat siirtää toimintaansa. Samanlainen kehitys voidaan havaita kaikkialla maailmassa: länsimaiset yritykset siirtävät tuotantoaan ensin sellaiseen maahan, joka tarjoaa niille halvat työvoimakustannukset, ja kun kustannukset tässä maassa hitaasti lähtevät nousemaan, siirtyvät yhtiöt uusiin halvan tuotannon maihin.

Yritykset perustelevat siirtoja länsimaiden korkealla verotuksella ja työvoimakustannuksilla, raaka-aineiden saannilla ja markkinoiden läheisyydellä. Niiden näkökulmasta siirroissa on kyse tuotannon rationalisoinnista ja kilpailukyvyn säilyttämisestä.

Kriitikoiden mielestä tuotannon siirroissa on kyse siitä, että yritykset voivat välttää teollistuneissa maissa käytössä olevat tiukat työehto- ja työturvallisuusmääräykset sekä ympäristölainsäädännön. He katsovat, että yritykset toimivat epäeettisesti ja moraalittomasti tavoitellessaan suuria voittoja.

Kiina-ilmiö koskee kaikkia teollisuuden aloja. Eniten työpaikkoja on kadonnut metalli- ja elektroniikkateollisuudesta sekä metsäteollisuudesta. Näiden alojen suomalaisyritysten työpaikoista jo joka kolmas eli noin 230 000 on ulkomailla. Siirrot eivät koske pelkästään suuryrityksiä, vaan monet tuotantoketjun alihankkijat ovat myös siirtäneet toimintaansa halvan työvoiman maihin.

Kenties eniten keskustelua herätti matkapuhelimien latureita valmistanut Salcomp vuonna 2004. Yritys lopetti Kemijärvellä sijainneen tehtaansa ja irtisanoi lähes kolmesataa työntekijää. Samalla yritys ilmoitti jatkavansa tuotantoa Kiinassa, missä komponenttien valmistus on selvästi edullisempaa. Salcompille Kiinaan siirtyminen on keino laskea tuotantokustannuksia. Esimerkiksi yhden työntekijän palkat ja maksut ovat Kiinassa noin 100 euroa kuussa, kun Suomessa vastaavat kustannukset ovat lähes 2 300 euroa. Myös kuljetuskustannukset ovat matalammat, sillä suuri osa tuotteista päätyy Aasian markkinoille. Tuotannon tehokkuutta on pyritty lisäämään myös sillä, että tehtaat sijaitsevat aiempaa lähempänä raaka-aineita.

Kustannustekijät olivat syynä myös kesällä 2006, kun Saarijärvellä toiminut Nokian ja Ericssonin alihankkija Efore ilmoitti pyrkivänsä siirtämään tuotantonsa Viroon ja Kiinaan. Yhtiö on laskenut, että Virossa palkkakulut ovat noin 6-7 ja Kiinassa jopa 12 kertaa pienemmät kuin Suomessa. Tehtaan siirtoa perusteltiin sillä, että ei ole kannattavaa tuoda komponentteja Kiinasta Keski-Suomeen ja viedä valmiita tuotteita takaisin Kiinaan.

Millaisia vaikutuksia tuotannon siirtymisestä on maille, jotka menettävät työtä?

Yritysten laajamittainen muutto halvan työvoiman maihin aiheuttaa työttömyyden kasvua maissa, joista yritykset lähtevät. Tuotannon vähentämisellä ja tehtaiden sulkemisella voi olla vakavia seurauksia erityisesti sellaisilla alueilla, joiden talousrakenne on yksipuolinen. Esimerkiksi Kemijärvelle Salcompin tehtaan sulkeminen oli erityisen raskas isku, sillä tehdas oli ollut kaupungin suurin työllistäjä. Tuotannon siirron vaikutukset eivät suinkaan rajoitu irtisanottuihin työntekijöihin, vaan toimenpiteellä on aina huomattavan suuret seurannais- ja kerrannaisvaikutukset.

Estääkseen yritysten laajamittaista muuttoa halvempien tuotantokustannusten maihin länsimaat joutuvat alentamaan yritysverotusta. Näin valtiot pyrkivät houkuttelemaan yrityksiä jäämään. Verohelpotusten vuoksi yritys tuottaa valtiolle vähemmän veroja, mikä puolestaan pakottaa kiristämään valtion rahankäyttöä. Tämän vuoksi Kiina-ilmiö uhkaa Suomen hyvinvointivaltiota. Pahimmillaan tästä seuraa yhteiskunnallista eriarvoistumista rikkaiden ja köyhien välillä, kun valtio ei pysty enää entiseen tapaan turvaamaan heikoimpien asemaa.

Keskustelu suomalaisen hyvinvointivaltion tilasta ja tulevaisuudesta käy kiivaana. Osa suomalaisista tutkijoista on sitä mieltä, että Suomi ei enää nykyisellään ole hyvinvointivaltio. Heidän mukaansa muutoksen takana on tuloerojen kasvu laman jälkeen ja valtion tukitoimien heikentyminen. Valtiovalta on puolustellut leikkauksiaan sillä, että suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn parantamiseksi vahvaa sosiaaliturvaa on heikennettävä.

Talouden kehitys ei kuitenkaan ole yksipuolinen. Siitä huolimatta, että tuotantoa on siirretty ulkomaille, Suomen työllisyysaste on parantunut viimeisten kahden vuoden aikana. Itse asiassa Suomessa kärsitään työvoimapulasta useilla aloilla, kuten rakennus- ja metalliteollisuudessa. Tämän vuoksi kotimaiset yritykset ovat alkaneet tuottaa maahan ja kouluttaa ulkomaista työvoimaa.

Suomen kansantalous on arvioitu useasti maailman parhaiden joukkoon. Tutkimusten valossa näyttää siltä, että Suomi on hyötynyt maailmantalouden avautumisesta: suomalaisia tuotteita ja palveluita on myyty kaikkialle maailmaan. Suomen elinkeinoelämässä on meneillään voimakas rakennemuutos, jossa painopiste on siirtymässä tuotantoyhteiskunnasta kohti osaamisyhteiskuntaa. Tavoitteena on verkottunut luova talous, joka tukeutuu monialaisuutta ja poikkiteknologisuutta suosivaan innovaatiojärjestelmään. Tällaisessa tulevaisuudenvisiossa Suomen kilpailuvalteiksi nousevat myös järjestäytynyt yhteiskunta, oikeusturvallisuus, olematon korruptio, järkevä poliittinen päätöksenteko, ennustettavuus ja työrauha.

Millaisia vaikutuksia tuotannon siirtymisestä on maille, jotka vastaanottavat työtä?

Kolmannen maailman maiden näkökulmasta Kiina-ilmiö on aivan toisenlainen. Se luo uusia työpaikkoja ja nostaa hitaasti ihmisten varallisuutta. Koska yritysten tavoitteena tuotannon siirrossa on taloudellisen voiton maksimointi, ovat työntekijöiden palkat matalat ja työolosuhteet usein heikot. Lisääntyneen palkkatyön myötä elintaso kohoaa hitaasti, mikä puolestaan nostaa yleistä hintatasoa.

Tuotanto on siirtynyt länsimaista sellaisiin maihin, joissa ei ole ollut varsinaista keskiluokkaa. Uusi tuotanto on osaltaan luomassa vaurautta, ja se auttaa elintasoa kohoamaan. Tämä ei aina tapahdu ilman ongelmia. Uudet tehtaat tarvitsevat paljon työvoimaa, jota värvätään maaseudun ja suurkaupunkien köyhistä väestönosista. Voidaan kysyä, kuinka hyvin heidän asuinolonsa ja muut heidän tarvitsemansa palvelut järjestetään?

Kiina-ilmiöllä voi olla massiivisia epäsuoria vaikutuksia myös ympäristöön. Jos oletetaan, että ilmiö jatkuu kuten tähän asti, niin kolmannen maailman väestön varallisuus kasvaa. Näin näyttääkin tapahtuvan esimerkiksi Kiinassa, missä talouskasvu on ollut jo vuosien ajan hyvin voimakasta. Talouskasvu heijastuu suoraan ihmisten elintasoon, ja köyhyydessä eläneet ihmiset tulevat osaksi kulutusyhteiskuntaa. Globaalin kokonaiskulutuksen kasvulla on epäsuotuisia vaikutuksia ympäristöön.

Perustehtävät

  1. Mistä Kiina-ilmiö on saanut nimensä?
  2. Miksi länsimaiset yritykset siirtävät tuotantoaan kolmansiin maihin?
  3. Millaisia vaikutuksia Kiina-ilmiöllä on
    1. maissa, joista tuotanto loppuu tai vähenee?
    2. maissa, joihin tuotanto siirtyy?

Medialukutaitotehtävät

  1. Valitse yksi suomalainen yritys, joka on siirtänyt toimintaansa pois Suomesta. Etsi Internetistä lehtien kirjoituksia tuotannon siirrosta. Voit valita esimerkiksi yhden seuraavista yrityksistä: Elcoteq, Perlos, Salcomp tai Efore.
  2. Kiina-ilmiö herättää voimakkaita tunteita, sillä sen negatiiviset vaikutukset Suomessa ovat selvät. Aihetta käsitelläänkin useissa blogeissa - monesti hyvin kantaaottavasti. Etsi Internetistä Kiina-ilmiötä käsittelevä blogikirjoitus ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:
    1. Kuinka kirjoittaja suhtautuu Kiina-ilmiöön?
    2. Mitä esimerkkejä hän nostaa esiin?
    3. Kuinka tilanteeseen tulisi hänen mielestään puuttua?
  3. Seuraa muutaman päivän ajan jonkin sanomalehden (Helsingin Sanomat, Aamulehti, Turun Sanomat tms.) taloussivuja. Selvitä yritysten kansainväliseen kauppaan liittyvien uutisten pohjalta niiden toiminnan positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia Suomen ja jonkin toisen (esim. Aasiassa olevan) maan talouselämään, yhteiskuntaan ja yksittäisiin kansalaisiin. (Tämän voisi myös toteuttaa parityönä siten, että luokka jaetaan pareiksi/ryhmiksi, ja jokainen pari/ryhmä tekee selvityksen eri viikkojen uutisten pohjalta.)

Ihmisoikeustehtävät

  1. Keskustelkaa luokassa Kiina-ilmiön vaikutuksista Suomessa. Onko yrityksillä yhteiskunnallista vastuuta? Tulisiko yhteiskunnan tukea Suomessa toimivia yrityksiä? Voivatko esimerkiksi kuluttajat, työntekijät, ammattiliitot tai valtio rajoittaa yritysten siirtymistä pois Suomesta?
  2. Millaisia mahdollisuuksia suomalaisilla yrityksillä, kansalaisjärjestöillä ja kuluttajilla on vaikuttaa tuotanto-olosuhteisiin halvan työvoiman maissa? Kuinka lapsityövoiman käyttökieltoa valvotaan?