Termit

aivovienti, aivovuoto
koulutetun väestön maastamuutto. Ilmiö koettelee erityisesti väestöltään pieniä kehitysmaita. Kun lähtömaan koulutetut ihmiset muuttavat toisiin maihin parempien työmahdollisuuksien perässä, seurauksena on pula ammattitaitoisista ihmisistä lähtömaassa. Ulkomailla työskentelevät ihmiset tukevat usein kotimaassa eläviä perheitään ja sukulaisiaan rahallisesti. Monessa kehitysmaassa siirtolaisten lähettämä raha on merkittävä osa maan taloudesta.

alkuperäiskansat
kansat, jotka ovat asuneet alueella hyvin pitkään jo ennen maan myöhempää valloitusta tai asuttamista. Alkuperäiskansat ovat saattaneet elää tuhansia tai satoja vuosia ennen nykyaikaisten valtionrajojen muodostumista. Alkuperäiskansat ovat säilyttäneet kokonaan tai osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset tapansa.

biodiversiteetti
biologinen monimuotoisuus. Uhkana on luonnon monimuotoisuuden väheneminen globalisaation seurauksena - erityisesti talouden globalisaation ja kaikkia koskettavan ilmastonmuutoksen seurauksena. Biodiversiteetti heikkenee, kun eläin- ja kasvilajeja kuolee sukupuuttoon. Biodiversiteettiin kuuluvat yksilöiden välinen perinnöllinen vaihtelu, lajien moninaisuus ja erilaisten ekosysteemien moninaisuus.

globalisaatio
tilanne, jossa maailman valtiot ja alueet ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Globalisaatio koskettaa taloutta, politiikkaa, kulttuuria, liikkumista, ympäristöä, arvoja ja tapoja. Maailma ymmärretään kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen Esimerkiksi yksittäisessä maassa tehtävissä päätöksissä ja lainsäädännössä joudutaan ottamaan huomioon kansainväliset päätökset. Kansojen, kielten ja kulttuurien välisiä rajoja pyritään eri tavoin madaltamaan kansainvälisen yhteistyön helpottamiseksi.

huumetalous
huumeiden tuotantoon ja välitykseen liittyvä mittava laiton bisnes. Huumetalouden kokonaisuus pitää sisällään laajan tuotantoketjun, johon kuuluvat huumekasvien viljely, jalostus, salakuljetus, myynti ja rahanpesu. Toiminta on maailmanlaajuista ja sitä leimaa laittomuus, väkivalta, suuret taloudelliset panokset sekä piittaamattomuus ympäristöstä ja ihmisistä.

hyvinvointivaltio
valtio, joka turvaa kansalaisilleen laajat taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet sekä julkisia palveluita. Globalisaation on pelätty uhkaavan hyvinvointivaltion perusteita. Toisaalta monet uskovat, että globaalissa maailmassa parhaiten menestyvät juuri hyvinvointivaltiot.

hökkelikylä, slummi
köyhien asuinalue kehitysmaiden suurkaupunkien laitamilla. Kutsutaan alueesta riippuen myös nimillä favela tai ghetto. Ihmiset muuttavat slummialueelle köyhältä maaseudulta paremman elämän toivossa. Hökkelikylästä puuttuvat yleensä sähköt, viemäröinti ja puhdas vesi.

ilmastonmuutos
vakava, maailmanlaajuinen uhka maapallon luonnolle ja sen asukkaille. Ilmastonmuutoksen syitä ovat mm. fossiilisten polttoaineiden lisääntynyt käyttö ja kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä. Ilmastonmuutoksen seurauksia ovat maapallon ilmaston lämpeneminen ja nykyisten sääolosuhteiden suuret alueelliset muutokset. Seuraukset kohdistuvat luultavasti enemmän köyhiin ihmisiin ja valtioihin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat osin ennalta arvaamattomia ja vaikeasti ennustettavia.

ihmisoikeudet
jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvat oikeudet. Ihmisoikeuksiin kuuluvat esimerkiksi oikeus perheeseen, ruokaan, suojaan, työntekoon, koulutukseen ja mielipiteen vapauteen. Nykyisin ihmisoikeuksilla ymmärretään lähinnä niitä oikeuksia, jotka on turvattu yleismaailmallisissa tai alueellisissa ihmisoikeussopimuksissa.

ihmisoikeussopimus
kaikkien ihmisten ihmisarvoon perustuvia ja niitä korostavia kansainvälisiä sopimuksia. Niissä sopimusvaltiot sitoutuvat turvaamaan tietyt oikeudet omille kansalaisilleen ja myös muille alueellaan oleville ihmisille. Sopimuksen allekirjoittaminen tarkoittaa, että valtio aikoo vahvistaa sopimuksen tulevaisuudessa ja pidättäytyy sopimuksen vastaisista toimista.

ihmiskauppa
henkilön saattaminen toisen henkilön vallan alaiseksi väkivaltaa, uhkausta tai vilppiä käyttäen. Ihmiskaupassa ihmisiä salakuljetetaan maasta toiseen esimerkiksi prostituutiota tai laitonta työntekoa varten.

järjestäytynyt rikollisuus
Suomen rikoslain mukaan järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi määritellään vähintään kolmen henkilön muodostama, tietyn ajan koossa pysyvä ja rakenteeltaan jäsentynyt yhteenliittymä, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen rikoksia. Järjestäytynyt rikollisuus voi liittyä mm. salakuljetukseen, kiristykseen, huumekauppaan, rahanpesuun, prostituutioon ja petoksiin.

kansalaisjärjestö
järjestö tai yhdistys, jonka tavoitteena ei ole taloudellinen hyöty tai muodollinen poliittinen valta. Kansainvälisesti tällaisista järjestöistä käytetään nimitystä Non-Governmental Organizations (NGOs), eli ei-valtiolliset järjestöt. Kansalaisjärjestötyö on tavallisten kansalaisten, ei hallinnollisten instituutioiden toimintaa. Globaalissa maailmassa erilaiset kansalaisjärjestöt muodostavat yhteistyöverkostoja ja toimivat usein myös kansainvälisesti.

kansalaisyhteiskunta
yhteiskunnan jäsenten ja kansalaisten omatoiminen ja valtiosta riippumaton toiminta. Kansalaisyhteiskunnassa ihmiset ja ryhmät edistävät vapaaehtoisesti ja aktiivisesti omia tavoitteitaan demokratian pelisääntöjen mukaisesti.

kansallisvaltio
kansallisen kulttuurin ja kansallistunteen ajatuksen varaan rakennettu valtio. Kansallisvaltiossa korostetaan yhteistä ja jaettua perinnettä ja pyritään häivyttämään kansojen, heimojen ja kulttuurien eroja. Kansallisvaltioon liittyy myös käsitys sen asukkaiden eli kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista sekä yhteisistä arvoista ja ominaisuuksista.

kehitysmaa
yhteinen nimitys yli sadalle Afrikan, Aasian, Latinalaisen Amerikan ja Oseanian valtiolle. Kehitysmaita kutsutaan usein myös nimityksillä Kolmas maailma tai Etelä. Kehitysmaissa ravitsemus-, terveys- ja työllisyystilanne on heikko. Kehitysmaille tyypillisiä ominaisuuksia ovat alhainen tulotaso, nopea väestönkasvu, ihmisten perusoikeuksien heikkeneminen sekä talouden riippuvuus teollisuusmaista.

kehitysyhteistyö
yhteistyötä, joka tähtää kehitysmaiden aseman kohentamiseen. Kehitysyhteistyö voi olla esimerkiksi kahden valtion välistä tai kansainvälisten järjestöjen organisoimaa toimintaa. Esimerkiksi Suomella on tiettyjä kehitysyhteistyön kohdemaita, joiden kanssa Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö perustuu neuvotteluihin ja sopimuksiin.

kestävä kehitys
maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ympäristö, ihminen, kulttuuri ja talous tulee ottaa tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.

Kiina-ilmiö
teollisuuden, tuotannon, ja työpaikkojen siirtäminen halvemman tuotannon ja työvoiman maihin. Kiina on ollut houkutteleva kohde ja sinne on perustettu paljon teollisuutta paikallisten ja ulkomaisten yritysten toimesta. Kiina-ilmiöllä tarkoitetaan Kiinaa laajemmin lisäksi myös muita alueita, jonne tuotantoa on siirretty.

kiintiöpakolainen
Suomen valtio sitoutuu ottamaan vastaan vuosittain tietyn määrän pakolaisia. Tässä ns. pakolaiskiintiössä Suomeen tulevia ihmisiä kutsutaan kiintiöpakolaisiksi. 2000-luvulla Suomen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä vuosittain. Kiintiöpakolaiset tulevat usein vaikeilta konfliktialueilta. Suomeen kiintiöpakolaisena saapuneista suuri osa on viime vuosina ollut afganistanilaisia, iranilaisia, irakilaisia ja sudanilaisia.

kotouttaminen (ks. myös maahanmuuttaja)
toimenpiteet, joilla viranomaiset auttavat maahanmuuttajia tulemaan yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi. Suomalaisen yhteiskunnan kielten- ja kulttuurin omaksumista tuetaan koulutuksella.

kotoutuminen
tarkoittaa, että maahanmuuttaja hankkii itselleen sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla hän selviää Suomessa ja voi osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan tasavertaisena jäsenenä.

kylmä sota
nimitys, jota käytetään toisen maailmansodan päättymisen jälkeen alkaneesta länsivaltojen ja kommunististen maiden välisestä valtataistelusta. Kylmä sota ei ollut varsinaista sodankäyntiä, vaan poliittista ja asevarusteluun liittyvää valtataistelua. Kylmä sota päättyi vuonna 1989.

"laiton siirtolainen" (ks. myös siirtolainen)
siirtolainen, joka on maassa ilman oleskelu- ja työlupaa. Käsitteenä laiton siirtolaisuus on hankala: englannin kielessä käytetään ilmiötä paremmin kuvaavaa termiä irregular migration eli säätelemätön, hallitsematon siirtolaisuus. Käsitettä käytetään laajalti, vaikka se on ihmisarvoa vähättelevä ja ihmisiä leimaava. Laiton siirtolaisuus ilmenee eri vaiheiden kautta: laiton maahan saapuminen, laiton oleskelu sekä laiton työskentely. EU-maissa arvioidaan kuitenkin olevan 200 000-400 000 laitonta maahanmuuttajaa. Eniten laittomia siirtolaisia on Etelä-Euroopassa.

lapsityövoima
lasten käyttäminen työvoimana. YK:n erityisjärjestön, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan "lapsityövoimalla" tarkoitetaan alle 15-vuotiaita lapsia, jotka tekevät työtä elantonsa hankkimiseksi. Koulun jälkeen suoritettava "kevyt työ" perheyrityksessä tai kotimaatilalla auttaminen lasketaan hyödylliseksi työksi. Lapsityövoiman käytön syy on usein köyhyys tai ahneus. Monissa kehitysmaissa perheille on selviytymisen kannalta tarpeellista tai jopa välttämätöntä, että alaikäiset lapset työskentelevät ja saavat rahaa perheen elättämiseksi. Työnantajalle lasten käyttäminen työvoimana on usein edullista.

maahanmuuttaja (ks. myös kotoutuminen; siirtolainen)
henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kansalaisuutta vailla oleva henkilö, joka on muuttanut Suomeen asumaan. Maahanmuuttajaksi kutsutaan yleensä henkilöä, joka muuttaa tulomaahan vuodeksi tai pidemmäksi ajaksi. Maahanmuuttajiin kuuluvat kaikki ulkomailta muuttavat, niin siirtolaiset, pakolaiset kuin EU-kansalaisetkin.

monikulttuurisuus
eri kulttuuri- ja kielitaustoja edustavien ryhmien tasa-arvoinen rinnakkaiselo.

pakolainen
henkilö, joka on joutunut pakenemaan kotimaansa ulkopuolelle. Pakolainen on joutunut kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta.

piraattituotteet
äänite, elokuva, ohjelma tai pelitallenne, jolle on luvatta kopioitu suojattua materiaalia. Myös vaatteet, korut, varaosat ja lääkkeet ovat suosittuja kopioinnin kohteita.

päästökauppa
menettely, jolla valtiot voivat muuttaa päästökiintiöitään. Ilmastosopimuksissa on sovittu kunkin valtion osalta päästökiintiö eli tietty määrä esimerkiksi hiilidioksidia tai muuta kasvihuonekaasua, jonka se saa tuottaa.

reilu kauppa
kaupankäyntiä, joka takaa oikeudenmukaisen korvauksen kehitysmaiden viljelijöille ja työntekijöille. Reilu kauppa tukee kestävää kehitystä. Reilun kaupan avulla voidaan parantaa asianmukaisten työskentelyolosuhteiden noudattamista erityisesti kehitysmaissa.

siirtolainen (ks. myös laiton siirtolainen; maahanmuuttaja)
pysyvästi tai tilapäisesti toiseen maahan asumaan ja työskentelemään muuttanut henkilö, ei kuitenkaan turisti. Siirtolainen muuttaa vapaaehtoisesti toiseen maahan, kuin missä hän on syntynyt tai mistä hän on kotoisin. Siirtolaisia kutsutaan usein myös maahanmuuttajiksi, mutta kaikki maahanmuuttajat eivät ole siirtolaisia.

siirtolaisuus
valtioiden rajat ylittävää muuttoliikettä. Siirtolaisuus muodostuu maasta- ja maahanmuutosta. Suomesta on muuttanut pois yli miljoona ihmistä viimeisen 150 vuoden aikana.

slummi, hökkelikylä
ks. hökkelikylä

turvapaikanhakija
henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikkahakemus on jätettävä maahan tullessa tai mahdollisimman pian maahan tulon jälkeen.

vähemmistö, vähemmistöryhmä
muodostaa lukumääräisesti vähemmistön verrattuna valtaväestöön tai suurempiin kansallisiin ryhmiin. Vähemmistö ei ole yleensä hallitsevassa asemassa, mutta joillakin alueilla jokin vähemmistöryhmä voikin olla vallassa. Vähemmistöryhmät haluavat tavallisesti säilyttää omat tapansa ja piirteensä sekä pysyä omaleimaisena ryhmänä.