Lempi - nuoren ympäristövaikuttajan toimintaa

Silmäni avautuivat näkemään ympäristöasiat

Nimeni on Lempi, olen helsinkiläinen lukiolainen. Peruskoulun loppuvaiheessa havahduin pohtimaan maailman ympäristöasioita, kun näin televisiosta maapallon merialueiden ympäristöongelmista kertovan dokumentin. Oli kuin silmäni olisivat avautuneet: Mitä ihmettä? Länsimaiset ihmisethän elävät suurinta vaurauden aikaa koko maailmanhistoriassa. Samanaikaisesti ymmärryksemme ympäristömme kestokyvyn rajallisuudesta lisääntyy. Ympäristö saastuu, pilaantuu, ja ihmisetkin voivat huonosti! Minä en halunnut antaa asioiden vaan olla, vaan aloin ottaa selvää, mitä yksittäinen ihminen voi tehdä. Olen vähitellen alkanut ymmärtää myös, että tärkeää on se, mitä me ihmiset yhdessä voimme tehdä. Luonnonsuojelun lisäksi olen yhä kiinnostuneempi myös sosiaalisesta ympäristöstä, jossa me ihmiset elämme.

Koulumme osallistui Eno-hankkeeseen

Parin vuoden ajan kouluni on osallistunut todella kiinnostavaan ympäristöprojektiin. Sen nimi on ENO - Environment Online©. ENOn idea on lähtöisin Suomesta, mutta toimintaan osallistuu verkon välityksellä satoja kouluja ympäri maailmaa. Lukuvuonna 2006-07 siihen osallistuu 300 koulua 90 maassa. Se on maailman kansainvälisin ympäristöaiheinen verkkokoulu.

ENO-projektissa me teimme pieniä tutkimuksia ja omaan lähiympäristöömme liittyviä havaintoja ja välitimme tietoja verkon kautta muihin maihin. Oli tosi hauskaa käydä keskustelua aivan erilaisissa ympäristöissä asuvien nuorten kanssa. Kiinnostavinta oli kuulla siitä, miten erilaisia ympäristöongelmat ovat eri alueilla. Esimerkiksi Välimeren maiden nuoret olivat tosi huolestuneita juomaveden riittävyydestä. Sitä ei täällä Suomessa osaa ajatellakaan.

Kun koko maailma istutti puita

Vuonna 2006 syyskuun 21. päivänä istutimme puita koulumme pihalle. Samaan aikaan puita istuttivat koulujensa pihoille nuoret 82:ssa eri maassa! Tämäkin oli ENO-hankkeen idea. Ensimmäiset puut istutettiin Oseaniassa puolilta päivin, ja istutus eteni aurinkoa seuraten Aasiassa, Euroopassa, Afrikassa ja viimeiseksi Amerikoissa. Puiden istuttaminen muistutti luonnon ja luonnonsuojelun tärkeydestä. Tuntui upealta katsoa pientä puuntainta, kun tiesi, että samalla tavalla omilla koulunpihoillaan puita katselivat tuhannet oppilaat ympäri maailmaa. Puunistutus tuntui oikealta rauhantyöltä.

Verkon kautta kuulimme, että Filippiineillä East High School Hinaplanon oppilaat istuttivat 35 puuta. Pakistanissa puita istutettiin ainakin Islamabadin, Rawalpindnin, Lahoren ja Kabirwalin kaupungeissa. Paikalla oli myös Suomen suurlähetystön edustajia. Dominikaanisessa tasavallassa puolestaan Notre Dame Schoolin oppilaat istuttivat 25 puuta. He kuvasivat viestissään tapahtumaa seuraavasti: "Aloitimme puiden istutuksen kello neljältä. Paikalla oli kaupunginhallituksen edustaja. Koulun pihalle istutettiin 25 ja lisäksi naapurustoon 50 puuta. Välillä pihalla oli todella paahteinen auringonpaiste. Siksi puiden istutusta pidettiin hyvänä ajatuksena, sillä pääsemme sitten puiden kasvettua niiden varjoon istumaan. Istutuksen päätteeksi lauloimme perinteisen rauhanlaulun."

Olen globbari!

Minulle ympäristön puolesta toimiminen ei tarkoita pelkästään luonnonsuojelua. Mielestäni hyvään ympäristöön kuuluvat myös ihmisoikeudet, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Siksi kuulun globbareihin. Globbarit on Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen piirissä toimiva vaikuttajaryhmä, jonka toiminta liittyy reiluun kauppaan ja oikeudenmukaisempaan globalisaatioon. Tavoitteenamme on myös lisätä kehitysyhteistyötä. Globbaaminen-sanassa yhdistyvät lobbaaminen ja globaali vastuu.

Globbaaminen on mukavaa vaikuttamista. Olen kavereideni kanssa osallistunut esimerkiksi Poseeraa parempi maailma -kampanjaan. Siinä meistä otettiin valokuvia kirjoitustaulun kanssa. Kirjoitustauluun sai laittaa viestin kehitysyhteistyön määrärahojen puolesta. Suomen valtio on sitoutunut laittamaan 0,7 % valtion budjetista kehitysyhteistyöhön, mutta käytännössä näin ei ole tapahtunut. Ihmiset olivat keksineet hyviä viestejä, esimerkiksi "Mulle riittää 99,3 %" tai "Nolla tilaa seiskaa, fiksu nollaseiskaa". Oma suosikkiviestini oli "Meillä on varaa syödä, paitsi sanamme".

Periaatteeni ympäristön puolesta

On tärkeää voida vaikuttaa päättäjiin, mutta vähintään yhtä tärkeää on tehdä järkeviä valintoja omassa elämässään. En ole kuitenkaan minkään askeettisen elämäntavan tiukkapipoinen edustaja, vaan nautin elämästäni. Joskus minua kuitenkin vaivaa huono omatunto, sillä aina ei pysty toimimaan niin kuin haluaisi. Olen kuitenkin löytänyt muutamia hyviä konsteja, joita on mielestäni yllättävän helppo toteuttaa. Nämä ovat minun ympäristöperiaatteeni:

- Kulutan harkiten ja kierrätän jätteet

Kierrättäminen on helppoa. Minun asuinalueellani melkein kaikki jätteet muoveja lukuun ottamatta voi kierrättää omalla lähialueella. Valitsen mahdollisimman vähän pakattuja tuotteita, niin jätettäkin syntyy vähemmän. Kulutan harkiten ja pyrin välttämään turhaa ostamista.

- Kävelen ja käytän julkista liikennettä

Käveleminen on mukavaa, varsinkin ystävien kanssa. Kuljen koulumatkat bussilla. Omaa autoa perheeni käyttää lähinnä mökkireissuihin.

- Lämmitän sopivasti, en liikaa

Meidän kodissa huoneiden lämpötila on korkeintaan 21 °C. Turha lämmittäminen nostaa turhaan sähkölaskua ja energiankulutusta.

- Sammutan koneet, laitteet ja valot

Tietokone, televisio ja kaikki muutkin laitteet kannattaa sulkea kokonaan yöksi. Virransäästötilassa ne kuluttavat yllättävän paljon energiaa. Sama juttu valojen kanssa! Yritän muistaa sammuttaa valot aina huoneesta lähtiessäni.

Koulun ympäristötyö

Koulussa olemme käsitelleet ympäristöasioita etenkin biologian ja maantieteen tunneilla. Meillä on myös ympäristöasioiden suhteen hyvin aktiivinen kuvataiteen opettaja. Viime vuonna hän järjesti ympäristötaiteen kurssin yhteistyössä biologian opettajan kanssa. Ympäristötaiteen kurssilla valmistimme luonnonmateriaaleista taideteoksia Suomenlinnaan, yhdelle Helsingin edustan pikkusaarista. Myös taideteosten aiheet liittyivät ympäristöön ja sen tilaan. Minä rakensin ystäväni kanssa kahden puun väliin oksista kehykset, joiden läpi sai katsoa maisemaa. Kehyksen ympäröimä näkymä vaihtui sen mukaan, missä katsoja seisoi. Mielestäni tällaiset ympäristötaideteokset herättävät katselijoissa kiinnostusta ympäristöä kohtaan. Joku saattaa herätä ja huomata ympäristössä tapahtuneet muutokset.

Toivoisin, että koulussa olisi enemmän kursseja ja eri aineiden yhteistyötä, jossa käsiteltäisiin ympäristöaiheita. Toisaalta kaikkea ei kannata sälyttää pelkästään opettajien harteille, vaan pitää myös itse osata pyytää ja organisoida. Esimerkiksi meidän koulussamme toimii ympäristöraati, joka miettii ympäristöasioita säännöllisin väliajoin. Ensi keväänä järjestämme teemapäivän, jonka aiheena on ympäristöfilosofia. Päivän nimeksi on valittu "Millainen sun moraali on? - mitä haluat suojella?" Päivästä tulee varmasti onnistunut, sillä jo sen suunnittelu porukassa on ollut todella hauskaa.

Perustehtävät

  1. Mikä avasi Lempin silmät näkemään ympäristöasiat?
  2. Onko omassa elämässäsi ollut jokin tilanne, joka olisi havahduttanut sinut pohtimaan ympäristöasioita?
  3. Minkälaisessa ympäristötoiminnassa Lempi on mukana?
  4. Mitä tarkoittaa globbaaminen?

Medialukutaitotehtävät

  1. Tutustu jonkin ympäristöjärjestön verkkosivuihin (esimerkiksi Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF, Maan ystävät).
    1. Mitkä periaatteet ovat tärkeitä järjestön toiminnassa?
    2. Millaista toimintaa järjestö organisoi?
    3. Onko järjestöllä kansainvälistä toimintaa?
    4. Miten järjestöön voi liittyä?
  2. Tutustu johonkin ympäristöongelmasta kertovaan uutiseen (sanomalehdessä, aikakauslehdessä tai Internetissä oleva kirjoitus).
    1. Esitteleekö uutinen mielestäsi ympäristöongelman syitä?
    2. Esitteleekö uutinen ympäristöongelman seurauksia?
    3. Esitteleekö uutinen ympäristöongelman ratkaisumahdollisuuksia?
    4. Miksi syyt, seuraukset ja ratkaisumahdollisuudet ovat kaikki tärkeitä asioita ympäristöuutisissa?

Ihmisoikeustehtävät

  1. Sanotaan, että ihmisellä on oikeus puhtaaseen ympäristöön. Mitä mieltä sinä olet tästä väitteestä? Onko ympäristö ihmisoikeus?
  2. Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia ihmisillä on ympäristöä kohtaan?