18. Suomalainen sauna

Lue ensin teksti kokonaan ja tutustu myös tekstin sanastoon. Tämän jälkeen voit käydä tekstin läpi lyhyissä jaksoissa ja vastata monivalintatehtäviin.

Lukutekstin

SUOMALAINEN SAUNA

Sauna on aina ollut suomalaisille melkein pyhä asia. Kun uudisasukkaat ennen vanhaan muuttivat uusille asuinpaikoille, he rakensivat ensimmäiseksi saunan ja asuivat siinä niin kauan kuin talon rakentaminen kesti. Lapset synnytettiin saunassa. Kuolleet omaiset vietiin saunaan ja heidät pestiin siellä. Perheet saunoivat aina yhdessä. Saunassa kaikki ovat aina ilman vaatteita.
Ensimmäiset saunat olivat savusaunoja. Savusaunassa ei ole savupiippua, vaan savu jää sisälle. Siksi seinät ovat ihan mustat. Saunan lämmitys puilla kestää monta tuntia ja se pysyy kauan kuumana.
Sauna on sovun paikka. Siellä ei saa riidellä. Edelleenkin jokainen suomalainen perhe haluaa oman saunan. Nykyään suurin osa saunoista lämmitetään sähköllä. Jopa pienissä kaupunkiasunnoissa voi olla oma sauna.
Lauantai on perinteinen saunapäivä. Saunassa käytetään vastaa. Vastat tehdään juhannuksen aikaan. Ne tehdään koivunoksista. Talveksi vastat kuivataan. Saunassa vasta pehmitetään kuumalla vedellä. Sitten se laitetaan hetkeksi kiukaalle. Sen jälkeen saunoja "hakkaa" itseään tulikuumalla vastalla. Se on monen suomalaisen miehen mielestä suurin nautinto.
Löylyssä käydään monta kertaa. Välillä käydään vilvoittelemassa saunakamarissa tai kesällä ulkona. Saunomiseen liittyy myös muita rituaaleja. Kesällä käydään saunomisen välillä uimassa ja talvella jotkut kierivät lumihangessa tai uivat avannossa.
Suomalaiset ovat aina uskoneet saunan parantavaan voimaan. Saunasta on olemassa lukemattomia sananlaskuja, esimerkiksi "Jos ei viina, terva tai sauna auta, tauti on kuolemaksi." ja "Sauna on köyhän miehen apteekki."